Pyhää Luciaa on rukoiltu keskiajalla avuksi erityisesti kaulan kasvaimissa sekä sokeudessa ja silmätaudeissa.
Ruotsiin Lucia levisi Pohjois-Saksan kautta, jossa katolinen Pyhä Nikolaus yritettiin korvata valkopukuisella neidolla. Alkujaan keskiajalla Saksan Pyhän Nikolauksen mallin mukaan Ruotsissakin kulki Lucia-neito talosta taloon.
Lussina oli kaikenlainen työnteko kiellettyä. Jos rikkoi kieltoa, saattoi Lussi viedä vaikkapa savupiipusta. Näin Lucia on muinoin yhdistetty myös Luciferiin, kaikki perinteet ja tavat ovat sotkeentuneet ihmisten mielissä. Eli niinkin erilaiset hahmot kuin Lucia ja Lucifer ovatkin lähtöisin yhdestä ja samasta asiasta.
Vaikka Lucia on Ruotsissa vanha perinne, on perinteen nykyaikainen muoto melko nuori. Vasta vuonna 1927 eräs ruotsalainen sanomalehti herätti henkiin nykytyyppisen Lucian-päivän vieton Lucia-neidon valitsemisineen ja kulkueineen, samoin kuin rahan keruu hyväntekeväisyyteen. Asia sai huomiota myös Suomessa, mutta tapa ei yleistynyt ennen kuin sodan jälkeen 1949 suomenruotsalaisten keskuudessa. Vähitellen on Lucia-juhlaa ruvettu juhlimaan myös suomalaisissa piireissä.
Gunnar Wennerberg oli v. 1927 Napolissa ja kuuli kauniin laulun, joka oli ylistys Napolin kauniille kalastajasatamalle Santa Lucialle. Hän piti laulua sopivana myös kotona Ruotsissa laulettavaksi Lucian yhteydessä. Siitä lähtien tapa on säilynyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti