lauantai 9. maaliskuuta 2013

Liian korrektia


Jäällä oli tussilla kirjoitettu varoituskilpi: Varo, jäällä voi olla uudenavantoja! Mitä kummaa ne ovat?
-No eivät mitään! Kyltin laatijalle on sattunut pieni hyperkorrekti erehdys. Kyseessä on uveavanto eli toiselta nimeltään uhkuavanto. Sehän tarkoittaa, että jää on halkeillut vaikkapa lumen painosta, ja reiästä on alkanut virrata vettä jäälle. Vesi jäätyy teräsjään päälle ja varsinkin jos lumi peittää tällaisen avannon, se on vaarallinen jäälläliikkujalle. Pilkkireikien ympärille voi myös helposti muodostua uveavantoja.

Arvelen tuon vääränlaisen sanan kyltissä muodostuneen tähän tapaan: Savolainenhan sanoo vaikkapa autostaan: Ostin uuven auton. Kun sitten pitäisi asiaa kirjoittaa, kirjoitetaan tietysti kirjakielellä: uuden. Uveavanto on varmaan sen verran vieras sana, että sitä ei joka päivä näe kirjoitettuna. Koska sana näyttää ja kuulostaa savolaiselta kuten uusi-uuven, ei kirjoittajan mielestä ole passannut mennä uve-sanaa kirjoittamaan, vaan on päädytty vääränlaiseen, ns. hyperkorrektiin ilmaisuun.

lauantai 2. maaliskuuta 2013

Riidenliekoa riisiin

                              Riidenlieko, kansanomaisesti harakanvarvas
Oli puhetta näsiästä ja siinä yhteydessä tuli esiin sen kansanomainen entinen nimi riidenmarja. (Kasvi tekee punaiset, erittäin myrkylliset marjat).
On olemassa myös riidenlieko. Mutta mistä tuo nimitys riiden? Huomaatko heti suoralta kädeltä, mikä on riiden-sanan perusmuoto?
                                     Näsiä, kansanomaisesti riidenmarja
Kokeilepa taivuttaa saman mallin mukaan kuin hiiden! Tai vielä helpompi: viiden! Saadaan siis riisi perusmuodoksi. Tällä ei ole mitään tekemistä kiinalaisten lempiruoan riisin kanssa, sehän taipuukin riisi-riisin-riisiä. Eikä tarkoiteta nyt myöskään paperiarkkien kappalemittaa riisiä, joka on 500 kpl. Vaan tämä on riisi-riiden-riittä, ihan kuten viisi-viiden-viittä.

Mikä se sellainen riisi sitten on? Riisitauti on ehkä tutumpi sana, mutta tämä pitkä muoto tuli käyttöön vasta 1800-luvulla. Riisitauti oli varsinkin aiemmin D-vitamiinin puutteesta johtuva puutostauti, joka aiheutti luiden pehmenemistä. Vieläkin näkee kaarevajalkaisia vanhempia ihmisiä, jotka ovat lapsena saattaneet kärsiä puutostaudista.

Riisiksi on muinoin nimitetty myös muita kolottavana kipuna tuntuvia  tauteja. Eiväthän taudit ole ennen olleet niin yksilöityjä kuin nykyään. Kolotus kuin kolotus, ja sitä on arveltu riiden aiheuttamaksi. Eli riisi on käsitetty siten myös jonkinlaiseksi olennoksi.

Riiden pois ajamiseksi on käytetty juuri tästä nimensä saanutta riidenliekoa ja riidenmarjaa eli näsiää. Muita käytettyjä kasveja ovat olleet mm. sudenmarja ja suopursu.

Riisiä on ajettu pois paitsi yrtein, myös erinäisin loitsuin. Tässä yksi riiden loitsu:
 Riisi sinä ritvanainena retvanainena
viikon olit visakossa
kuukauden kuusikossa
kolme kuuta katajikossa
puolen vuotta pajukossa
päivät piilit juurten alla
yöksi oksille osasit
kyllä sinuns sukusi tiijän
ja teiän sykkö syntysikin
vaan en kanna karvojasi
menen konna sukuhusi
sukuhuisi syntyishisi
siellä sinua tarvitahan
ijän kaiken kaivatahan


Sivumennen sanoen: viisi-sanan tavoin taipuu tietysti myös lukusana kuusi: kuusi-kuuden- kuutta. Mutta kun tarkoitetaan kuusipuuta, on taivutus kuusi-kuusen-kuusta.