sunnuntai 25. tammikuuta 2009

Keskellä ei mitään



Suomalaisilla on iät ajat ollut oma erinomainen ilmaisu Jumalan selän takana, kun joku asuu oikein kaukana. Tämä sanonta on otettu Raamatun kohdasta, (1. Moos 4:11-16) jossa Jumala karkottaa Kainin pois kasvojensa edestä eli selkänsä taakse, syrjäseuduille.
Tähän olen nähnyt toisenkin selityksen, jonka mukaan kohta olisi toisesta Mooseksen kirjasta, jossa Mooses pyytää saada nähdä Jumalan (2 Moos 33:18-23). Jumala suostuu pyyntöön, mutta Mooses saa nähdä vain Jumalan selän. Minusta ensimmäinen kohta on selityksenä todennäköisempi, koska on nimenomaan kyse poissa silmistä olemisesta. Jälkimmäinenhän on päin vastoin positiivinen asia.

Voi tuosta vieläkin kauempana asua: Jumalan selän takaa vielä 50 kilometriä korpeen päin.
Onhan meillä muitakin sanontoja, joskin arkikielisiä tai alatyylin ilmauksia: perähikiällä, hornan tuutissa, hevon kuusessa, hevon vitussa, jossain maailman perseessä, susirajan takana. Nykyään myös ehkä Kehäkolmosen ulkopuolella tarkoittaa jollekin jo äärimmäistä periferiaa.

Keskellä ei mitään on suomen kielessä melko uusi sanonta, suora käännös englannin in the middle of nowhere –sanonnasta. Samaa sanontaa voivat käyttää ruotsalaisetkin nykyään: i mitten av ingenstans tai mitt ute i ingenstans. Samoin saksalaiset: Irgendwo im Nirgendwo (jossakin ei missään).

Ruotsalaisilla on omakin tyypillinen sanontansa: bortom all ära och redlighet (kaiken kunniallisuuden ja kunnollisuuden ulkopuolella). He voivat sanoa myös: Området där vargen finns (alue jossa susi asuu) sekä långt ute i bushen (kaukana pusikossa). Murteellinen ilmaus i tassemarken kuvailee hyvin seutua, jossa kuljetaan hiljaa tassutellen. I världens ände on maailman äärilaidalla olemista.

Tyypillisiä saksalaisia ilmauksia samalle asialle: Da sagen sich Fuchs und Hase gute Nacht. (Siellä kettu ja jänis sanovat toisilleen hyvää yötä.) Toinen versio: Dort sagen sich Eulen und Käuze gute Nacht (Siellä sanovat pöllöt ja minervanpöllöt toisilleen hyvää yötä). Saksalaiset voivat sanoa myös maailman äärilaidalla: am Ende der Welt tai kuun takana: hinterm Mond. Kyllä saksalaistenkin mielestä jokin paikka voi sijaita maailman persereiässä: am Arschloch der Welt.

Espanjalaiset ovat viidennessä männyssä: en el quinto pino tai viidennessä helvetissä: en los quintos infiernos tai viidennessä vitussa: en el quinto coño, kun he oikein kaukana asuvat. Joku asuu myös pirun kotona: a casa del diavolo tai paikassa, jossa Kristus heitti sandaalinsa donde Cristo perdió la alpargata tai missä Kristus päästi viimeisen huutonsa donde Cristo dio el último grito. Voihan joku olla myös keskellä pampaa en medio de la pampa.

19 kommenttia:

Hannelen paratiisi kirjoitti...

En ymmärtänyt, että välttämättä on matkan pituudesta kiinni, kilometreistä. Ensteks ajattelen, että on niin selän takana, että jumala ei edes välitä, ei katso sinne päinkään...

Isopeikko kirjoitti...

Kyllä on hyvä että asian voi sanoa monella tavalla. Muuten olisi tylsää ja aika tavanomaista, mutta huomaisimmekohan me sitä. Nytkään kukaan ei ihmettele noiden sanontojen pientä määrää. Hmm... peikkopas rupeaakin ihmettelemään, lisääntyvätkähän ne itsestään?

Marja-Leena kirjoitti...

Innostuin lisäämään tähän sarjaan vielä muutaman sanonnan, useimmat alatyylisiä ja osittain samanlaisia, kuten

- puskassa perämettässä...
- no life -nyypät ne asuu ihan puskassa
- jossain puskan takana
- puskissa vitun kuusessa
- semmosessa kyläpahasessa viiden porokusemaan päässä
- hevon helvetin vitun korvessa
- tiettömän taipaleen takana
- tajuttoman kaukana
- nimettömässä tavernassa jossain ei-missään keskellä Eurooppaa
=)

kirlah kirjoitti...

Hih. Tuo ruotsalaisten all ära och redlighet oli kääntynyt minulta väärinpäin, sanakiepiksi all reda och ärlighet. Kaikkein hassuinta, että kumminkin päin se vopisi olla ja vieläpä merkityskin suunnilleen sama eli kaiken sivistyksen ulkopuolella.

Hannele: Niinhän se kai on ollutkin, varmaan molempia. Riippuu kulloisestakin tilanteesta.

kirlah kirjoitti...

Marja-Leena: tuo toinen ja viimeinen kuulostivat vierailta. Toisaalta puskassa-asuminen on tuttua.

Kiinnostuneena kuulostelen, vieläkö peikko on saanut lisääntymään.

Marja-Leena kirjoitti...

Pakko vielä laittaa nämä :D, vaikka eivät poikkea paljoa aikaisemmista:

- jossain huitsinnevadassa
- takahikiällä
- kuin toisella planeetalla
- jossain timpuktussa
=)

Marja-Leena kirjoitti...

... ja kirjoitusvirhekorjaus, piti oleman

porokuseman päässä eikä porokusemaan päässä
=)

Allu kirjoitti...

Saksassa sanotaan myös "mitten in der Pampa" tai "in der Walechei".

kirlah kirjoitti...

Tuo Walechei näyttää tosi kummalliselta saksalaiseksi sanaksi, en ole koskaan kuullut, eikä sitä ole missään isoissakaan sanakirjoissa. Onko sillä jokin muukin perusmerkitys, vai onko se vain vähän samanlainen kuin suomen takahikiä?

Hanneles paradis kirjoitti...

porokuusema........

Allu kirjoitti...

kirlah: kyllä Duden(kin) tuntee Walachein ja sanontaa kyllä kuulee, tunnen sen ihan tavallisesta puhekielestä.
Tässä linkki:
http://www.duden.de/duden-suche/werke/fx/000/182/Walachei.182182.html.
Dracula on muuten sieltä kotoisin.

Allu kirjoitti...

Jos linkki ei toimi, laita hakusanoiksi Googleen Walachei ja Duden, siitä löytyy.

kirlah kirjoitti...

Johan selvisi. Walachei onkin siis romanialainen maakunta, mikä selittää oudon ulkoasun. Ja jos sieltä kerran on Draculakin kotoisin, sen täytyy olla jotain pelottavaa ja kaukaista, mistä syystä tullut tuollainen sanonta.

Tuosta tulee mielen, miten Suomessakin on melkein joka paikkakunnalla jokin seutu, jota käytetään sanonnassa, kun tarkoitetaan ulkomaille menoa.

Esim. Tampereella mentiin ulkomaille Teiskoon. (n. 30-40 km Tampereelta). Pohjanmaalla mentiin Teiskoon, jos ei haluttu sanoa, missä joku oli.
Täällä päin sanotaan ulkomaille Utulaan. Utula on lähellä Ruokolahtea oleva kylä.

Jyväskylän seudulta olen kuullut saman tyyppisen sanonnan, mutta en muista, mille paikkakunnalle siellä mennään, kun ulkomaille mennään.

kirlah kirjoitti...

Muuten, tuossa Allun alkuperäisessä kommentissa oli Walechei e:llä, vaikka piti olla kai Walachei a:lla.
Nyt minulle valkeni sekin, että sehän on se paikkakunta, jota suomen kielessä kutsutaan nimellä Valakia.

Allu kirjoitti...

Sorry tuo Tippfehler!
Blogissani tuli kysymys, mistä sana kaistapää tulee tai siis se kaistaosa sanasta. Sinä varmaan senkin tiedät vai?

MaaMaa kirjoitti...

Allun blogista tulin katsomaan tänne josko osaat vastata tuohon meidän Kaistapää -kysymykseen :)

Vaikuttaa mielenkiintoiselta blogilta tämä, nuuskin vähän lisää.

Piti tähän tekstiin kommentoida tuohon "hevonperseeseen" että Suomessa on paljon paikannimiä missä sana "perse" esiintyy; perselahti ja perseniemi taitaa ainakin olla olemassa. Ja espoossa on Paskalampi :D
Niistä varmaan noita sanontoja kanssa on keksitty.

Kälyni vanhempien kesämökille on annettu loistava nimi: "Käpälämäki". :)

Luen lisää postauksiasi, ja tervetuloa vastavierailulle mun blogiini myös! :)

kirlah kirjoitti...

Allu ja MaaMaa: Olipas mielenkiintoinen juttu tuo kaistapää. Veijo Meren mukaan kaista on samaa kantaa kuin kaira ja kaisla eli muinaisgermaanien sanavartalosta gai-. Muinaisskandinaviassa gaisto, gaista, muinaisruotsissa gist ja gista.

Jo ennen kuin ehdin katsoa tuota selitystä mistään, olivat aivoni etsineet minulle aamuksi valmiiksi saksan Geisterfahrer-sanan, jolla tarkoitetaan moottoritiellä väärää kaistaa vastaantulevaa henkilöä, eli tavallaan kuin mielipuolinen.

(Geist-sanalla on nykysaksassa merkitys henki, aave, haamu, mutta se on myös mieli, järki, äly).

Näin ollen itsekseni kuvittelisin näiden jotenkin liittyvän toisiinsa kansanetymologisesti. En väitä tässä yhteydessä mitään, kuvittelen vain.

kirlah kirjoitti...

MaaMaa: kiva että huomasit nuo paikannimet. Olen useammankin kerran kirjoittanut ruumiinjäseniin liittyvistä ilmauksista ja paikannimistä, mutta tällaiset minulta puuttuivatkin. Kiitos.

Kiitos myös kutsusta tulla vierailemaan sivuillasi.

MaaMaa kirjoitti...

Hyvät selitykset Kaistapäälle :) Kiitos :)