Ystäväni kirjoitti minulle juuri, että hän on viimeisen viikon aikana oppinut monta uutta sanaa. Esim. jossain elokuvassa kääntäjä oli kääntänyt suomeksi: ”jotain rotia sentään”, millä oli tarkoitettu: ”jotain rajaa sentään”.
Niin ikään samainen ystäväni kirjoittaa minulle harva se päivä oppineensa minulta (?!) uusia sanoja ja ilmauksia, kuten viimeksi fletkoontua, mikä tarkoittaa pohjalaisessa murteessa laiskistua, mennä veteläksi jne.
Että jiiri merkitsee nykyään myös humalassa oloa, ei ollut kantautunut puolestaan minun korviini ennen kuin siitä luin Ritan blogista. Jos kaksi puunkappaletta liitetään toisiinsa vinoittain, se on jiiraamista, tai kulman tekeminen puuhun jiirisahalla. Merimieskielessä se on poikkeamista kulkusuunnasta ja kääntämistä. (ruots. gira).
Itse olen sen parin vuoden aikana, jona olen bloggailua harrastanut, oppinut ainakin seuraavat uudet sanat (ja tässä on vasta murto-osa): blogi, wiki, skräppäily, decoilu, swappailu, meemi. Monet arvuuttavat myös murresanoja, kuten Obeesia ja Kaisa, viimeksi opin uutta Äijäblogin sana-arvuuttelusta.
Tässä muutamalle sanalle selitys, joita eivät kokemani mukaan bloggailua harrastamattomat tiedä:
Wiki tarkoittaa verkkosivustoa, jonka sisältöä käyttäjät voivat kirjoittaa itse. Sana tulee hawaijinkielisestä sanasta wiki wiki, joka tarkoittaa nopeaa.
Blogi tulee englanninkielisestä sanasta weblog. Suomalaisia nimityksiä voisi olla nettipäiväkirja, verkkopäiväkirja, loki.
Deco on lyhenne englanninkielisestä sanasta Decorative friendship book. Se on usein käsintehty vihkonen, jossa jokainen osallistuja koristelee yhden sivun, ja vihko kiertää osallistujalta toiselle.
Swappailu on decojen vaihtamista.
Skräppäily on yksinkertaisesti leikekirjan tekoa.
Meemi tarkoittaa yksinkertaistettuna kulttuuripiirrettä, joka siirtyy kantajalta toiselle ei-geneettisesti. (vasta v. 1976 keksitty ilmaus geenibiologiaan).
Blogeissa leviävät meemit ovat ideoita, ajatuksia tai pieniä tehtäviä, joiden avulla tällaisen meemin saanut voi jatkaa ideointiaan vapaasti ja lähettää eteenpäin.
Tässä tehtävä:
Mieti viime aikoja, esim. viimeisiä paria viikkoa tai paria kuukautta! Mitkä uudet sanat olet niiden aikana oppinut? Olisi hauska tietää.
13 kommenttia:
Mainio uussanojen bongailija on myös Kielipoliisi, joka on jo pitkään jakanut Sanaansa viikonvaihteeksi.
Juu. Minullakin on linkki tuohon sivustoon blogissani. Sinulta sen varmaan joskus saanutkin.
Joku päivä sitten opin sanan peistaus tai siis oikein piti etsiä sille selitys netistä, kun en ymmärtänyt sanaa yhteydestäkään.
Allun mainitsema peistaus hämmensi minuakin muutama vuosi sitten. Ymmärsin sen sitten ja tarkistin vielä netistä.
Ulkosuomalainen tuttavani, minua vähän vanhempi, joitui kertomansa mukaan tarkistamaan aikoinaan Suomessa, että mikä se kännykkä (se oli vielä sitä aikaa, kun kännykkä oli Saksassa harvinainen, mutta Suomessa ai).
Merimiestenhän väitetään aina satamabaareissa ryyppäävän itsenä änkyräkänniin. Ovat sitten myötälaitaisessa, ehkäpä tilaansa kuvailevat jiirissä olemiseksi :)
Olipa hienoa saada kuulla että wiki merkitsee hawaijissa nopeaa!
Ja tehtävänkin opettaja meille antaa, hih. Muistan ekoissa blogipostauksissani luetelleeni uusia bloggaussanoja, mutta mitähän ne olivat... Jaa-a. Pitää mennä miettimään tätä tehtävää.
Peistaus und so weiter itsestään selvä koska tietsikkani puhuu englantia: Copy, paste, cut...
Kiitti linkkauksesta :)
kertokaa nyt ihmeessä, mitä se peistaus on - en löytänyt netistä!
Annikki, älä välitä, en minäkään tiennyt, ennen kuin luin Ritan: copy, paste, cut... Se on siis liittämistä. (Ainakin siis nyt luulen niin). Juuri kun olin vasta oppinut, että se on pastettamista, ei siis heti leikannut.
aloin eilen lukea Tervon Troikkaa - heti ensi aukeamalla oli outoja ja erikoisiakin sanoja ja johdoksia - outo sana minulle: hyoväsi (=hyödytti) - oudot johdokset (mahtavatko olla Tervon itsensä keksimiä?): luopuruutta (=luopumista), purnuu (=purnaus)
samalla aukeamalla oli kyllä myös kielellisiä ankronismeja - puhutaan vuoden 1918 tapahtumista, mutta jonkun sotataidot olivat vaiheessa (sanonta on syntynyt viimeisen 10 vuoden aikana) ja Eljas Rossi kirjoittaa näistä ajoista mukamas muistelmissaan käyttäen iisata-verbiä (sana on kai lainattu englannista, ja siksi epäilen sen kuulumista tuon ajan sanavarastoon)
Minulta unohtui kirjoittaa juuri kuulemani uusi sana, jonka merkitys ei ole mistään selvinnyt. Heti loppiaisen jälkeen äidinkielenope piti aamunavausta loppiaiseen liittyvistä vanhoista sanonnoista. Hän halusi tietää, mitä tarkoittaa "Tutta rukkiin..."
Tutta-sanaa ei löydy mistään sanakirjoista. Mitähän on rukkiin laitettu, kun on alettu kehrätä?
jiiri, munsta vois olla sanasta girig, pihi
girig = ahne, saita
Hannele: Mutta gira ruotsissa tarkoittaa: poiketa suunnasta, jiirata; tehdä mutka, kaartaa.
Ja girig tarkoittaa: ahne, saita, himokas, -himoinen.
Minun on vaikea kuvitella, miten kännissäolo tulisi girig-sanasta.
Humalainenhan mutkittelee ja jiirailee. Jonkinlaisia muistikuvia nousee kaukaa lapsuudestakin tämän sanan käytöstä murteessa.
Mä opin sanan "pasma" ja ihan sattumalta, nimittäin mä oon (olin) aina sanonut että kun hämmentyy jossain tilanteessa niin "menee PLASMAT sekaisin".
Jonkin aikaa sitten joku huomasi, että sanon plasmat, ja korjasi mua että se sanonta on "menee pasmat sekaisin". Häh? Pasmat? Mitä ne on? ...kuulemma siis jotkut langat, joita on niputettu kahden naisen käsien välissä (tms)...
Ja mä olin aina selittänyt itselleni että "plasmat menee sekaisin" tarkoittaa, että hätkähtää jotain asiaa niin että menee veriplasmat sekaisin! :D
Jälkeenpäin naurattaa. TOSI ISO HÄTKÄHDYS!
...oon yrittänyt muistaa sanoa "pasmat" ... vai pitäiskö pysyä vaan omassa sanonnassa ja jatkaa sitä joskus lapsille - jäisinkö historiankirjaan? :D
Lähetä kommentti