keskiviikko 14. tammikuuta 2009

Pää-aamunavaus


Tänä aamuna piti kollegani tällaisen aamunavauksen, ja pyysin heti saaada julkaista sen täällä:

Suomen kieli on rikas. Väännelläänpäs tässä aamukseen hieman päätä.
Päästä on moneksi. Joku voi olla suuna ja päänä. Jossain asiassa ei ole päätä eikä häntää. Kuka pakenee pää kolmantena jalkana. Montako päätä teillä on kotona? Paljonko syötte leipää päätä kohti, kuka on perheen pää?

Onko sinulla pipo päässä? Minulla se on kyllä pään päällä eikä jossain korvien välissä siellä sisällä. Ruotsalaiset ovat paljon loogisempia, heillä se on på huvudet.
On vain pieni ero siinä, kun joku laskee jotain päässään, mutta toinen onkin päissään. Kuinka voi olla päissään, mitäs se oikein on? Että ollaan monen pään sisässä. Joo sitä se varmaan on, ainakin osalla käytös on juuri sen näköistä! Moni saa siinä tilassa päihinsä. Mutta voi ihminen olla suutuspäissään ja vihapäissään tiuskia toiselle ihan ilman juomiakin.

Mikäs se menee päähän? Oppi vai juoma, entäs kun joku menee kadun päähän. Silloin ollaan jo sanan kuvainnollisessa merkityksessä.
Mikä on pääkaupunki, päämäärä, pääoma, pääministeri? Miksi näissä on pää?
Mitä se on, kun asiat ovat päälaellaan ja syöksytään yhtä päätä täyttä päätä johonkin, vaikka ruokalaan, kun ollaan syömä-päällä.

Jollain teistä on terävä pää. Silloin menee jo useampi pipo talvessa. Toisella voi olla sahajauhoja päässä. Kolmannella on pää pyörällä. Mikä on silloin olo?
Entä kuka on jästipää, kuka pölkkypää, kuka pässinpää? Joukossa on varmasti myös kielipää, matikkapää, jokunen höyrypää, kaistapää ja jopa toisinaan raivopää.

Milläs päällä olet? Ja mitä on sinulla päällä? Päällä ja päällä.
Oletko juttupäällä, katumapäällä, menopäällä vain kenties jopa kilpailupäällä?
Mitä tarkoittaa, että pitää päänsä? Onko pää ollut irtoamassa? Kuka saa jonkun toisen pään kääntymään? Silloin ei tehdä asiaa omin päin! Ennen kännyköitä tavoiteltiin kaveria langan päähän, ehkä vieläkin, ajattelematta tuota lanka-asiaa.
Päättäkää, että kuljette elämän rehellisesti päästä päähän, ettette joudu tiilenpäitä lukemaan!
Otin nämä ilmaukset pääasiassa omasta päästäni. Niitä löytyi kyllä läjäpäin kirjoistakin.

11 kommenttia:

kato nyt tätäkin kirjoitti...

Saisinko luetuttaa joskus näillä minun ulkosuomalaisilla oppilaillani. On nimittäin niin monta hyvää sanontaa yhdessä, ja epäilen, että tuntemattomia suurin osa.

kirlah kirjoitti...

Kysyin kollegaltani, ja hänen puolestaan saa käyttää vapaasti.

Hannelen pirtelö kirjoitti...

Kaikki kiälet on rikkai, jos niit ossaa...

kirlah kirjoitti...

Hannele: Kyllä tavallaan. Mutta nyt kun olen alkanut kirjoittaa näitä kielijuttuja, olen huomannut, että esim. suomen ja venäjän kielessä on valtavat määrät luontoon, eläimiin, maatalouteen liittyviä sanontoja ja kielikuvia, mitä taas monessa muussa kielessä ei niinkään ole. Mutta tästäkin asiasta pitänee kirjoittaa joskus oikein erikseen.

Anonyymi kirjoitti...

Mahtavan oivaltava teksti! Saisinkohan käyttää aamunavauksessa tätä pohjana?
T. aamunavaustuskaa poteva äidinkielen opettaja

kirlah kirjoitti...

Anonyymi: Ei kai siihen mitään estettä ole.

Anonyymi kirjoitti...

Toivon saavani käyttää tätä samalla oikeudella, kuin muutkin pyytäneet koulussani :).

T: Aamunavaustuskaa poteva omanhalunvastaisesti lukion puheenjohtajana toimiva mielikuvitukseton henkilö.

Anonyymi kirjoitti...

kuin muutkin pyytäneet, koulussani. Typo

Anonyymi kirjoitti...

tämä oli loistava!!! lainasin sitä ja hieman muuntelin, että sopii pienillekin oppilaille! kiitos!

Anonyymi kirjoitti...

joo mäkin käytin tätä mun aamunavauksessa, ja tää on tosi loistava!!! Kiitos vaan kirjoittajalle! =))

Sasu kirjoitti...

Samalla luvalla ajattelin käyttää tätä aamunavauksessa, jonka keksiminen tuottaa suurta päänvaivaa. Kiitos tekstin kirjoittajalle!