Vuosisatojen aikana on lainatt suomen kieleen venäjästä lukuisa määrä sanoja, mutta niiden venäläisestä alkuperästä eivät ihmiset yleensä ole tietoisia. Joidenkin sanojen merkitys on sama nykyäänkin, esimerkiksi ikkuna, oknó. Muutamien merkitys on erilainen kuin nykyvenäjässä: zavód (tehdas) merkitsee meillä savottaa, kovaa työtä.
Monet sanat ovat jääneet murteellisiksi tai slangisanoiksi ponimát (ymmärtää), bonjata. Jotkut ovat selvästi jäämässä pois käytöstä kuten vaikkapa vielä lapsuudessa kuulemani tsaju tai pirssi. Toisaalta taas esimerkiksi kiisseli, papu, piirakka, saapas, ravita ovat niin suomalaistuneet ja kirjakielisiä, ettei niitä ainakaan heti venäläisiksi lainoiksi tunnista eivätkä heti varmaan kielestä häviäkään.
Ja yllätys, yllätys. Sydänpohjalainen paikannimi Ylistaro ja varsinaissuomalainen Alastaro ovat venäläistä alkuperää. Taro tarkoittaa viljeltyä seutua.
Olen kerännyt muutamia mielenkiintoisimpia sanoja malliksi, millaisia sanoja meille on lainattu venäjästä.
Muutamia sanoja, joiden merkitys on hieman eri nykyään:
zavód = tehdas (suom. savotta)
pets = uuni (suom. pätsi)
rod = suku, laatu (suom. rotu, myös rotinat)
skázka = satu (suom. kasku)
urók = oppitunti, läksy (suom. urakka)
hvost = häntä (suom. vasta)
lódka = vene (suom. lotja)
obéd = lounas, päivällinen (suom. ape, lapsuudesta muistan, miten lehmille tehtiin olki-vesi-jauhoseoksesta apetta)
On myös paljon sanoja, joiden merkitys nykyvenäjässä ja suomessa ei ole muuttunut ollenkaan tai vain vähän:
ložka = lusikka. Tästä isä käyttää vieläkin muotoa luska.
kon = ratsuhevonen (suom. koni, huono hevonen)
tsai = tee (suom. tsaju)
dúma = miete (vrt. tuuma)
kúdri = kutrit
progúl = poissaolo, rokuli
vor = varas, voro
tjurmá = tyrmä, vankila
zóntik = sateenvarjo, sontikka
zavtrak = aamiainen (safka)
zakúski = alkupalat (vrt. sapuska)
Voro lähti lafkasta puteleineen toverinsa kanssa pirssillä kapakkaan, mutta kun ei bonjannut, että se oli väärä mesta, joutui putkaan, jossa odotteli aamulla pohmeloisena turhaan safkaa ja tsajua. Siellä oli kuumakin kuin pätsissä, ihan vastalla olisi voinut huiskia selkäänsä. Häntä ei hotsittanutkaan mikään, hän vain mietti, että on kyllä savotta ja tuska saada konillekin sassiin apetta.
2 kommenttia:
Mielenkiintoista. Joitakin tunsin näistä, kun vanhemmat oli Karjalasta ja ymmärsivät jonkun sanasen venäjää ja isä kertoi minulle niistä sanoista tai pilailivat ja käyttivät noita sanoja.
Venäjän kieli on sikälikin hauskaa opiskeltavaa, että paitsi että siellä on paljon tällaisia tutun tuntuisia sanoja, jotka oppii kielessä äkkiä, siellä on myös paljon kansainvälisiä sanoja, jotka ovat muissakin kielissä, joten sanojen pänttäämistä ei sitten paljon jääkään!
Löysin kerran internetistä sivuston, jossa joku oli järjestelmällisesti alkanut kerätä venäjän sanakirjasta kaikki jostain muusta yhteydestä tutuksi tulleet sanat.
Mutta oli kai liian suuri urakka (no niin, taas venäläinen sana), sillä laatija oli jättänyt kesken saatuaan A- ja B-kirjaimilla alkavat sanat kerätyiksi. Tuli sivukaupalla.
Lähetä kommentti