Kirjoitin tuttavalleni: ”Lähdin koulusta hatkan potkaa, heti kun vain pääsin”. Tuttavani ihmetteli, mitä ihmettä sanonnalla tarkoitin. Sanonta oli tavallinen lapsuudessani, ja sillä tarkoitetaan suunnilleen samaa kuin kiireen vilkkaa.
Vesa Jarvan väitöskirjan mukaan hatka on alun perin venäläisperäinen sana ja tarkoittaa kiirettä, hoppua. Yleisimmin sitä käytetään vain kiteytyneissä ilmauksissa, kuten esim. antaa tai saada hatkat eli äkkilähtö tai potkut.
Varsinkin Etelä-Pohjanmaalla sana esiintyy usein ilmauksissa hatkanhyppy, hatkanpotku, hatkanpotka. ”Isäntä meni larolle sellaasta hatkanpotkaa jotta”.
Sanonta nyt otti ohraleipä tai jopas otti ohraleivän on monille tuttu. Sitähän käytetään silloin, kun tulee jokin ongelma. Käytetään myös sanontaa nyt kävi ohrasesti. Olen nähnyt selitettävän sanontaa siten, että kun koittaa huonot ajat, joutuu syömään vain ohraleipää, joka on huonompiarvoista kuin ruisleipä. Tai kun joutuu vankilaan, silloin joutuu vain vedelle ja leivälle. Ihminen joutuu siis jostain syystä niukkajyväiselle leivälle.
Itse olen ollut aina vähän eri mieltä kielentutkijoiden kanssa tuosta selityksestä. Pohjanmaalla tuo sanonta jatkuu: Nyt otti ohoraleipä valakian, eli valkean eli siis tulen. Minusta olisi järkeenkäyvempi selitys, että kun leipää on paistettu vähän liian kuumassa uunissa, on leipä kärähtänyt. Tuolloin tuli otti ohraleivän. Eli tuli ongelma, mistä sanonta on siirtynyt kaikenlaisiin ongelmiin. Kun sanonnoillakin on taipumus aikojen kuluessa lyhentyä, on tuo loppu tippunut pois, ja alkuperäinen merkitys hämärtynyt. En ole kuitenkaan koskaan tullut ottaneeksi yhteyttä kielentutkijoihin tässä asiassa.
On ilmeisesti niin, että tuo loppu ei ole enää kovin laajassa tietoisuudessa, sillä internetiä selaamalla ei tule osumia, jossa olisi tuo loppukin mukana. Yhden löysin. Sen sijaan alkuosa sanonnasta näyttää olevan erittäin yleinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti