perjantai 24. lokakuuta 2008

Silmivesi ja sikolätti



Onko olemassa silmipyyhettä? Kyllä ainakin ennen oli, itse asiassa se oli silimihantuuki. Kasvot pyyhittiin silmipyyhkeeseen, kun ne oli ensin pesty silmisaippualla silmivedessä. Silmivedellä tarkoitettiin nimenomaan kasvojenpesuvettä ja kasvot pestiin silmisaippualla. Eri asia oli vaikkapa pyykkisaippua. Tätä kirjoittaessani mielessäni on elävästi kuva, miten mummo laittaa tuon silimihantuukin eteeni ja pesee pesukoolin (=vadin) edessä kasvojani. Ja niin uskomattomalta nuo sanat itsestänikin kuulostavat, että oikein erikseen soitin äsken äidille, pitääkö paikkansa, että ennen niin sanottiin. – Kyllä! Totta joka sana.

Taas katoavaa kansanperinnettä. Ensinnäkin nykyään on suihkugeelit ja kylpypyyhkeet, ei tyydytä enää pelkkien silmien pesuun iltaisin ja aamuisin. Puhumattakaan, että muodostettaisiin yhdyssanaa silmi-alulla. Tällaisia vanhoja muotoja on nykyään lähinnä vanhoissa yhdyssanoissa, jotka ovat kiteytyneet käsitteiksi. Uusia sanoja muodostettaessa alkuosan loppuvokaali ei enää muutu. Kuulostasi hullulta, jos sanottaisiin silmilääkäri tai silmisairaus. Nykykielen silmävesikin tarkoittaa apteekista saatavaa antiseptista silmien puhdistusainetta eikä kasvojenpesuvettä.

Yhdyssanoissa on vieläkin käytössä sellaisia muotoja kuin lehmihaka, jalkopää, sikopaimen, karjopiha. Sittisontiainen ja sittipörriäinenkin (=sontakärpänen) ovat kansankielen sanasta sitta, joka tarkoittaa sontaa, ulosteita. Mutta uusia yhdyssanoja muodostettaessa ei alkuosan loppuvokaali muutu enää koskaan.
Kotomaa ja kotoperäinen ovat alkujaan sanasta kota, vaikka ne nykyään mielletään sanoiksi kotimaa ja kotiperäinen. Kotomaa on jäänyt lähinnä runolliseksi ilmaukseksi. Samoin iki-ihanan, ikivanhan, ikivihreän alku ikä- on hämärtynyt, nykyään on aina ikälisä, ikäihminen. Iki-sanaa käytettäessä muuttuisi merkityskin. Tiedosta on hävinnyt myös, että huhtikuun alkuosa on huhta, jonka merkitys on kaski.
Kolmivuotias voi olla myös kolmevuotias, mutta tämä taitaa olla ainut sana, josta uusiakin sanoja tehtäessä vokaali muuttuu, esim. kolmikulmainen ja kolmitahoinen eivät kuulosta vanhahtavilta, eikä Wordikään alleviivaa niitä.

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Maahanmuuttaja kotoutetaan.
Ilmari Kiannosta tuli ikääntyessään Iki-Kianto.
50-luvun kaverini puhui aikaisista tarkoittaen aikuisia.

Paljon on Suomen kielessä johdonmukaisia omituisuuksia.

Kirjoituksesi ovat mukavan puisevia lastuja.

Iisi

Rita kirjoitti...

Pidän ruotsahtavasta kyökkisuomesta. Pesukooli tuli uutena, outo ilman s:ää, sokkerskoolin olin tavannut.

Silmivesi oudoksuttaa, Etuliite tuntuu aika pösilöltä, mutta adjektiivi silmitön kelpaa.

Hih, kylläpä "sikapaimen" naurattaisi oudokseltaan.

Taas oli sikokiva postaus :D

Allu kirjoitti...

No nyt tuli selitys huhtikuulle, kun olen usein miettinyt, että mistähän se tulee.

kirlah kirjoitti...

Kyökkiruotsista puheenollen anopillani sitä vasta puheessa olikin, ihan sellaisia ilmauksiakin, joita ei muuten Pohjanmaan murteessa ollut. Hän kun oli nuorena tyttönä ollut piikomassa suomenruotsalaisessa perheessä. Hän puhui aina muuröttereistä ja rööpeetereistä ja aina oli arpeetia. Voi voi, taas katoavaa kansanperinnettä.

Allulle vielä: Muistakin kuukausista olen kirjoittanut aiemmin. Löytyvät varmaan vaikkapa Bloggerin haulla sivun yläkulmasta. Kesäkuukaan kun ei tarkoita kesää.

Anonyymi kirjoitti...

Ystäväni (70 v.)sanoo, että isoäitinsä oli aikoinaan antanut laululle: "tässä vesimalja, SILMÄT huuhtokaa" selityksen, että hänen lapsuudessaan (siis noin 1880) oli aamulla herätessä annettu vain pieni vesimalja, jossa huuhdottiin ainoastaan silmät, jotka kai siihen maailmanaikaan yleisesti aamulla olivat vaikeasti avattavissa ja puhdistuksen tarpeessa. Tuo isoäiti oli kotoisin Savosta. Kun nyt erikseen asiaa kysyin, ei ystäväni muistanut isoäidin käyttäneen sanaa silmivesi, vaan hän muisti puhutun silmien pesuvedestä. Onko näillä asioilla yhteyttä, en tiedä, tulipa vain mieleeni.

kirlah kirjoitti...

Kuulostaa siltä, että tuo silmi-muoto olisikin läntinen murrepiirre, koska en muista karjalaisen isänikään puhuneen kuin silmävedestä.

Yleensäkin silmienpesuvesi tulee varmaan siitä, että ennen on ollut paljon silmäsairauksia ja rähmää silmissä aamulla herätessä. Miksi muuten nimenomaan silmiä olisi pesty niin ahkerasti, kun ei kerran muitakaan ruumiinosia.

Ilmeisesti oli myös tosi tarkkaa, millaisella vedellä pestiin. Isäni (80 v) kertoi, että joskus 1800-luvun loppupuolella joku sukulaistyttö oli pessyt silmänsä (huom, kerrottaessa puhuttiin nimenomaan silmistä!) vahingossa ruumiinpesuvedellä varoituksista huolimatta ja sokeutunut.

Mika Ainola kirjoitti...

Kolmi-alku esimerkiksi sanoissa kolmivuotias ja kolmikulmainen eivät ole samassa merkityyksessä loppuvokaalin muutoksia kuin huhta - huhtikuu ym. vaan kolmi on perusmuoto ja kolme on taivutusmuoto (lyhennyntymä akkusatiivista kolmen).