Vielä ääntä kuvailevista sanoista

Miksi eläimet eivät ääntele kaikilla kielillä samalla tavalla?

Ihminen on oman kielensä ja kulttuurinsa vanki. Vaikka jonkin eläimen ääntely alun perin olisi samanlaista, kielissä tapahtuu äännemuutoksia ja myös ääniä kuvailevat sanat pyrkivät mukautumaan kunkin kielen äännejärjestelmään. Ihminen myös kuulee mitä hän luulee kuulevansa. Matkittiinhan entisajan junia hokemalla: matkantekkoon, matkantekkoon… Jonkun muunkielisen korvissa höyryveturin ääni on kuulostanut joltain muulta.

Monet eläimet ovat saaneet ääntelynsä mukaisen nimen, antavathan pikkulapset vieläkin sellaisia nimiä: hauva, päkä, ammu. Sanat ovat aikojen kuluessa muokkaantuneet, vain joistain voi vielä selvästi havaita ääntelyn mukaisen nimityksen:

Esimerkiksi saksassa der Uhuu (huuhkaja) tai der Kuckuck (käki) ovat sanoja, joiden merkityksen voi arvata, vaikkei olisi sitä ennen kuullutkaan. Suomen kielessä ovat oman ääntelynsä mukaan nimettyjä mm. kuikka, kuovi, ruisrääkkä.

Ääntä kuvaileville sanoille on tyypillistä, että niitä voidaan tuottaa melkein määrättömästi vain yhtä kirjainta muuttamalla. Näistä kaikista voi tietysti tehdä myös verbin:
-rapina - ropina - ratina - rutina - ritinä - rätinä - rytinä - räminä - rahina - rohina - röhinä –
- ripsahdus - rapsahdus – rupsahdus
- kilinä - kolina - kalina - kumina - kahina - kähinä - kohina
- kilahdus - kalahdus - kolahdus – kohahdus - korahdus
-lorina - lirinä- litinä - lätinä - lotina –
-suhina - sihinä - surina - sirinä - sorina - solina - sipinä
-pörinä - pärinä - pirinä - porina - puhina - pihinä - pölinä

Jos suomen kielessä voi kuvailla ja maalailla sanoin, voi niin tehdä vieraissa kielissäkin.
Esim. saksassa lumen tai hiekan narisemista, eläinten murinaa jne kuvaavat verbit ovat saman tyyppisiä:
-knarren, knirren, knorren, knurren;
-knarzen, knirschen; knistern, knastern

Vaakkumista, vinkumista, kirskumista jne:
-quaken, quäken, quiken, quitschen

Murinaa, röhkintää, surinaa jne.
-gurren, gnurren, grunzen, surren, gackern
-zischen, summen

Imitatiiveja eli ääntä sellaisenaan matkivia ovat esim:
kickeriki, mäh-mäh, miau, wau-wau

Ruotsin kieli ei ole yhtään huonompi:
rissla, rassla, tissla, tassla, prassla
Ruotsalaisesta sarjakuvalehdestä ääntä kuvaavia interjektioita:
Vrooom! Bom! Boom! Bang! Pang! Bling! Swisch! Crack!