Rytyyttää ja kulkuttaa - kuvailevia sanoja

Kielessä on mahdollista ilmaista ääntä tai tekemistä maalailevilla ja kuvailevilla sanoilla, ns. ekspressiivisanoilla. Näihin kuuluvat 1) onomatopoeettiset sanat, jotka kuvaavat ääntä kuten: kolista, kukkua, kohista, liristä, haukkua, hipsiä, loilottaa/hoilottaa, jollottaa, vollottaa, hekottaa/hekotella. Tällaisten ääntä kuvailevien sanojen yksi alaryhmä on ns. imitatiivi. Esim. hau ja kukkuu ovat imitatiiveja, äänellisiä kuvia.
Ja toisaalta 2) deskriptiivisanoja, ei-äänellisiä asioita luonnehtivia jolkuttaa, jolkutella, kipittää, urputtaa, vipeltää, läimäyttää, haihatella, nököttää, löntystää. Onhan paljon kuvaavampaa sanoa: hän löntysteli kuin: hän käveli hitaasti.

Kaikissa kielissä on mahdollista keksiä itsekin uusia sanoja, jotka voivat levitä lähipiiriin, elää aikansa tai laajeta yleiseen käyttöön. Ääntä tai toimintaa kuvailevia ja maalailevia sanoja on erityisen paljon itämurteissa, jotka ovat tällaisten sanojen oikea aarreaitta.

Kirjailija Sirpa Kähkönen on kirjassaan Lakanasiivet muiden hyvien tyylikeinojen lisäksi mestarillisesti käyttänyt mitä erilaisimpia verbejä. Verbit ovat ääntä tai muuten tekemisen laatua luonnehtivia. Osan hän on ammentanut murteiden pohjattomasta varastosta, osan vain yksinkertaisesti keksinyt itse.

…vemplasi sormissaan reppunsa läppää.
Vain kädet…jotka olivat kouhotelleet niitettyä heinää.
Ja Valli sörkötteli hänelle vielä flanelliin käärittyä, kolisevaa nippua.
Nämä oli villatakin sisällä, se sanoi ja soikotteli nivaskaa Juhon käteen.

Kunhan leipäni ijarran (=saan, tienaan?) ja sukuni kanssa saman katon alle mahun.
…ja hänen vatsaansa sitelivät ja polttivat tuliset vyöt.
…pennut sen vatsassa pyörähtelivät ja pöngähtelivät.
Juho ja Saaralotta lähtivät hanttuamaan alas Haapaniemenkatua.
…ja lähti kontturoimaan kaksin keroin taipuneena.
…neonvalojen värikkäät käärmeet sihisivät hänen päänsä päällä kiekurtaen pilviin saakka.

…miehet huusivat ja lauloivat hoihkaillen.
Savu tunkeutui vauvan sieraimiin ja se piiskahti surkeaan vastasyntyneen itkuun.
…puhelinten taukoamaton kilinä riemahti häntä vastaan.
No varmasti niin, konahti poliisi.

Äskeisten tilapäisesti keksityn tuntuisten sanojen lisäksi on valtava määrä kuvailevia, kielessä jo olemassa olevia verbejä. Tässä vain murto-osa Kähkösen käyttämistä:

…kiirehti jatkamaan ennen kuin tyttö ehtisi ruveta värnöttämään.
…pääskyjä vain sirahtelemassa.
Äiti lehahteli eri kaupunkien pimeneviin syysiltoihin.
Hiekka karskui kenkien alla.
Se käpsehti heidän luokseen.
Mizzin askelet karskahtelivat seinistä…
Rattaat rytyyttivät hänen ohitseen…
Hän kulkutti ahneesti. (=joi vettä)
Ja sikiö hänen vatsassaan oli alkanut hädissään sylkyttää ja mylkyttää…

Esimerkit kirjasta:
Kähkönen, Sirpa: Lakanasiivet. Otava. Keuruu 2007.
Imitatiivista vielä: http://vauva.mederra.com/mblog/post.php?p=402: