Suomalaisessa kulttuurissa riittää niin paljon outoja ilmiöitä, että niitä on usein vaikea kääntää muille kielille. Vaikka johonkin tiettyyn ilmiöön olisi sana olemassakin, on se silti useimmiten selitettävä monisanaisesti.
Sauna on jo niin tunnettu, että pelkällä suomalaisella sanalla sauna saamme itsemme ymmärretyiksi melkein maassa kuin maassa. Saksalaiset kyllä mielellään puhuvat erillisestä rantasaunasta kuumennettuna kylpykoppina (geheizte Badehütte). Ja ruotsalaiset ovat ruvenneet puhumaan bastusta.
Saunaan liittyvät muut tykötarpeet ovatkin sitten jo eri asia. Vihta, kiuas, lauteet, löyly ovat niin erikoisia sanoja, että niitä kaikkia on yritettävä vain jotenkin selittää kielellä kuin kielellä. Vielä 70-luvulla oli vihta-sanalle useanlaisia käännöksiä saksan oppikirjoissakin. Vihdalle on saksassa nyttemmin vakiintunut sana Birkenbüschel eli vähän niin kuin koivunoksista tehty pieni puska. Englanniksi birch switch, lähinnä koivupiiska. Elleivät ulkomaalaiset tiedä, että ne liittyvät saunaan, on viisainta selittää. Ja eikähän siihen ole muuta mahdollisuutta kuin selitellä, että kimppu koivunoksia joilla piiskataan itseä. Heittää löylyä onkin sitten vain kaataa vettä kuumille kiville (Wasser giessen), kiuas vain pelkkä saunanuuni (Saunaofen)ja lauteet on vain penkki (Bank). Heittää vettä (Wasser werfen) sisältää muuten saksassa saman sivumerkityksen kuin meilläkin. Hankalampi onkin sitten sanoa esim. istua löylyssä tai olipa hyvät löylyt. Ruotsiksikaan ei ole oikein muuta ilmaisua kuin että olipa saunassa kuuma.
Talkoot on yksi erikoinen ilmiö. Ruotsiksi ja saksaksi on vakiintunut ilmaus naapuriapu, saksaksi Nachbarschaftshilfe, ruotsiksi grannhjälp, ainakin aiemmin oli käytössä myös arbetsgille, tai oavlönat gemensamt arbete. Suomenruotsissa käy tietysti myös talko / talkoarbete. Mutta tiesikö monikaan, että eteläpohjanmaalla lähdetään kökkään, kun talkoisiin mennään?
Allun blogissa oli kerran hyvä englanninkielinen selitys talkoille: "a group of people gathering to work together, for instance, to build or repair something." Samanlaisia selityksiä on olemassa myös saksaksi: “Freiwillige Gemeinschaftsarbeit“ tai „Gemeinsamer Schmaus aller Helfer”. Wikipedian mukaan norjalainen nimitys on dugnad.
Ruokasanasto on oma luku sinänsä. Meidän omalaatuinen ruokaperinteemme kun ei oikein tahdo kääntyä vieraille kielille. Nettisanakirja antaa kalakukolle englanninkielisen selityksen: bread with pork and muikku. Tuleekohan englantilainen tuosta hullua hurskaammaksi? Vendace on muikku englanniksi, mutta ulkomaalaisten kanssa paljon seurustellessani olen huomannut, että ihan sama, sanonko jollekin oudolle ilmiölle suomalaisen sanan vai vakiintuneen ulkomaisen. Ilmiö on yleensä silti yhtä tuntematon ja sitä pitää selitellä kuitenkin.
Wikipediassa kalakukko selitetään saksaksi erittäin kattavasti. Tekstin mukaan kukko-sana on samaa kantaa kuin kukkaro. Näin ollen kukko tarkoittaisi piilottamista, joten kalakukko on kalan piilo. Kotuksen sivuilla on myös selityksiä kalakukosta.
Saksaksi siika on Maräne ja koska muikku on siikakala, on se saksaksi pieni siika, kleine Maräne, parempaa sanaa ei ole. Paras tapa kuitenkin mennä kauppaan ja heiluttaa muikkua ilmassa ja opettaa, että tämä on muikku. Ruotsiksi muikku on siklöja, suomenruotsissa käytetään sanaa mujka.
Urheilusta puheen ollen kansallisurheilumme pesäpallo ei ole ulkomaalaiselle tuttu. Ruotsiksi olisi olemassa hyvä sana boboll, mutta kokemukseni mukaan sen ymmärtävät vain suomenruotsalaiset. Ruotsalaisille täytyy kuitenkin ensin selittää, että kyseessä on finsk baseball. Ja baseballista he sitten mieluummin jatkossakin puhuvat kuin bobollista. Saksaksi ainakin vanhat sanakirjat antavat vielä suoran käännöksen Nestball, mutta sitä eivät saksalaiset liioin ymmärrä, parempi käyttää sanaa finnischer Baseball.
5 kommenttia:
Mun mies on yrittänyt ostaa Joensuun torilla kalukakkaa...
Saksalaiset puhuvat myös kiitettävästi saunasta. Yleensä, kun olen käynyt saunassa, on tarjolla ollut suomalainen sauna, ja joissain pikkukylpylöissä järjestetään suomalaisia saunailtojakin. En tosin ole kertaakaan käynyt, joten siitä suomalaisuudesta en osaa sanoa.
Sauna on tosiaan Sauna saksaksikin, tosin s on stimmhaft (mitä se on suomeksi? soinnillinen?).
Vihta on meidän piireissä Quast, lauteet Pritsche und heittää löylyä einen Aufguß machen. Ehkä eri puolilla Saksaa käytetään eri sanoja.
Kato nyt tätäkin: ovat mahtaneet torimyyjät ihmetellä :D
Allu: soinnillinen on tuo s. Quast-sanaa ei ole kukaan tuntemani saksalainen käyttänyt, eivät ole kai tunteneet koko käsitettä. Oppikirjoissa on nykyään annettu vain Birkenbüschel.
Pritsche kuulostaa kuin olisin joskus kuullut, einen Aufguss machen on tuttu ja se on oppikirjoissakin, en vain muistanut sitä.
Kökkä-sanan olen oppinut Eira Pättikankaan kirjoista (jotka ovat mainioita). Näitä kirjoja lukiessani olen muuten tajunnut, että monet äitini tai mummani käyttämät sanat eivät olekaan heidän itsensä keksimiä, vaan yleisiä murresanoja. Näin sitä lukeminen taas avartaa!
Minäkin olen huomannut, että on ollut "turhaa" opetella eri kielillä kotimaisten kalojen ja marjojen nimiä, koska ulkomaalaiset eivät tunne niitä kuitenkaan. Esim. cloudberry eli lakka on tällainen sana.
Meita: Minäkin tykkään Eira Pättikankaan kirjoista, ehkä minua viehättää juuri tuo tuttu murre, mutta myös se, että kirjoista oppii historiaa.
Viehätystä lisää kai vielä sekin, että tiedän, että hän on asunut ainakin osan nuoruudestaan juuri samoissa maisemissa kuin minäkin.
Ja mitä ulkomaalaisten Suomi-tuntemukseen tulee, se ei ole ainoa, mikä tuottaa keskustelussa ongelmia. Kokemukseni mukaan yleinen lajituntemus on heikompaa kuin suomalaisilla. Ihan tavallisillekin linnuille ja kukille saan sanoa ihan minkä nimen tahansa - ja täydestä menee.
Lähetä kommentti