sunnuntai 25. tammikuuta 2009

Keskellä ei mitään



Suomalaisilla on iät ajat ollut oma erinomainen ilmaisu Jumalan selän takana, kun joku asuu oikein kaukana. Tämä sanonta on otettu Raamatun kohdasta, (1. Moos 4:11-16) jossa Jumala karkottaa Kainin pois kasvojensa edestä eli selkänsä taakse, syrjäseuduille.
Tähän olen nähnyt toisenkin selityksen, jonka mukaan kohta olisi toisesta Mooseksen kirjasta, jossa Mooses pyytää saada nähdä Jumalan (2 Moos 33:18-23). Jumala suostuu pyyntöön, mutta Mooses saa nähdä vain Jumalan selän. Minusta ensimmäinen kohta on selityksenä todennäköisempi, koska on nimenomaan kyse poissa silmistä olemisesta. Jälkimmäinenhän on päin vastoin positiivinen asia.

Voi tuosta vieläkin kauempana asua: Jumalan selän takaa vielä 50 kilometriä korpeen päin.
Onhan meillä muitakin sanontoja, joskin arkikielisiä tai alatyylin ilmauksia: perähikiällä, hornan tuutissa, hevon kuusessa, hevon vitussa, jossain maailman perseessä, susirajan takana. Nykyään myös ehkä Kehäkolmosen ulkopuolella tarkoittaa jollekin jo äärimmäistä periferiaa.

Keskellä ei mitään on suomen kielessä melko uusi sanonta, suora käännös englannin in the middle of nowhere –sanonnasta. Samaa sanontaa voivat käyttää ruotsalaisetkin nykyään: i mitten av ingenstans tai mitt ute i ingenstans. Samoin saksalaiset: Irgendwo im Nirgendwo (jossakin ei missään).

Ruotsalaisilla on omakin tyypillinen sanontansa: bortom all ära och redlighet (kaiken kunniallisuuden ja kunnollisuuden ulkopuolella). He voivat sanoa myös: Området där vargen finns (alue jossa susi asuu) sekä långt ute i bushen (kaukana pusikossa). Murteellinen ilmaus i tassemarken kuvailee hyvin seutua, jossa kuljetaan hiljaa tassutellen. I världens ände on maailman äärilaidalla olemista.

Tyypillisiä saksalaisia ilmauksia samalle asialle: Da sagen sich Fuchs und Hase gute Nacht. (Siellä kettu ja jänis sanovat toisilleen hyvää yötä.) Toinen versio: Dort sagen sich Eulen und Käuze gute Nacht (Siellä sanovat pöllöt ja minervanpöllöt toisilleen hyvää yötä). Saksalaiset voivat sanoa myös maailman äärilaidalla: am Ende der Welt tai kuun takana: hinterm Mond. Kyllä saksalaistenkin mielestä jokin paikka voi sijaita maailman persereiässä: am Arschloch der Welt.

Espanjalaiset ovat viidennessä männyssä: en el quinto pino tai viidennessä helvetissä: en los quintos infiernos tai viidennessä vitussa: en el quinto coño, kun he oikein kaukana asuvat. Joku asuu myös pirun kotona: a casa del diavolo tai paikassa, jossa Kristus heitti sandaalinsa donde Cristo perdió la alpargata tai missä Kristus päästi viimeisen huutonsa donde Cristo dio el último grito. Voihan joku olla myös keskellä pampaa en medio de la pampa.

lauantai 24. tammikuuta 2009

Tuota niin niin


Soittaessani syksyllä venäläisen opiskelijani suomalaiselle miehelle tulin myös epäilleeksi, oliko opetuksestani ollut mitään hyötyä. Mies vastasi: Johan nyt toki. Tuo sanonta jotenkin paljasti, että mies ei ainakaan ole täkäläisiä. Epäilin eteläpohjalaiseksi, kuten asian laita sitten olikin.

Samalla tavalla höristän korviani, jos joku sanoo: Eihän nyt toki. Tämäkin on sellainen ilmaus, jota ei itäisessä Suomessa kuule koskaan. En ole varma, käytetäänkö etelässä ja lännessä päin yleisesti, mutta ainakin tyypillisesti Pohjanmaalla. Nyt juuri olen lukemassa Liza Marklundin dekkaria, jossa yksi repliikki alkaa: Tottahan toki. Kirjan on suomentanut Päivi Kivelä. En saanut mistään selville, mikä on suomentajan alkuperäinen tausta, muttei ainakaan itäsuomalainen. Eteläinen Suomi on vetänyt ihmisiä vähän sieltä sun täältä, joten siellä saattaa olla vaikka millaista sekakieltä käytössä.

Pari muutakin sanontaa olen huomannut tyypillisen pohjalaisiksi kuten sana tottapa, joka tarkoittaa suunnilleen samaa kuin varmaankin, ehkäpä: Tottapa sillä oli kiire.
Yksi takuuvarma pohjalaisuuden merkki on täytesanonta tuota niin niin, muualla sanotaan vain tuota tai tuota niin tai tota noin. Mikään näistä ei vaikuta murrepiirteeltä, mutta on silti tyypillisempi jollain tietyllä alueella.

Ihmisen on vaikea peittää alkuperäistä murretaustaansa tai kansallisuuttaan, vaikka sen haluaisi tehdäkin. Aina jokin pieni vivahde ääntämisessä, intonaatiossa, painotuksessa sanavalinnassa paljastaa taustan. Tuo vivahde on joskus vain pieni häivähdys, mutta tarpeeksi selkeä paljastamaan. En missään nimessä tarkoita, että se olisi paha asia, eikä ole kenelläkään mitään syytä salailuun, onpahan vain mielenkiintoinen huomio.

keskiviikko 21. tammikuuta 2009

Jääräpää pässi


Mistä tulee itsepäisen ihmisen nimitys jääräpää? Jäärä tarkoittaa pässiä. Virossa se on sitä vielä nykyäänkin, jäär. Siellä horoskooppimerkki oinas on myös jäär.
Hämmästyttävää, että sana on sama kuin saksan Jahr ja ruotsin år, vuosi. Jäärällä on alkujaan tarkoitettu vuoden tai alle vuoden vanhaa karitsaa, vuonaa.

Entäs jästipää? Onko se hiivapää, kuten tekisi mieli luulla? On se. Ruotsin jäst on hiiva, mistä sana on peräisin. En tiedä, onko hiivapää yleisenä haukkumasanana käytössä missään päin Suomea, mutta ainakin taikinapää ja taikina-aivo ovat yleisiä, ja siitä aivoton taikina. Sanontaa käytetään typerästä ihmisestä.
Itse olen kuullut jästipäätä käytettävän jääräpään synonyyminä itsepäisestä ihmisestä.
Jästipää on ollut aiemmin myös humalainen "hiivapää", juoppo, kylähullu. Olla jästissä on ollut humalassa oloa.

maanantai 19. tammikuuta 2009

Virolaisten syntipäivä


Virolaista naistenlehteä lukiessani hyppäsi silmille otsikko: Hüvasti kortsud ja süstlad. Toivorikkaana ajattelin, että on keksitty niin hyviä ehkäisykeinoja, ettei näitä enää tarvita. Mutta lähempi tarkastelu osoitti, että ei olekaan kyse ehkäisyvälineistä, vaan tekstissä mainostetaan niin hyvää kasvovoidetta ihollesi (=su nahal), että saa sanoa hyvästit rypyille ja ruiskeille.
Eikö seuraavassa kuitenkin ole jo tajuttomuudesta kyse:
Kõõmast saab lahti. Ei, ei, mainos vain lupaa, että hilseestä pääsee eroon.

Muualla lehdessä kerrotaan Viron kuuluisasta laulajasta Anne Veskistä, jota suomalaisissa lehdissä verrataan Paula Koivuniemeen. Ei ole ruma nimi laulajalla, veski tarkoittaa myllyä.

Kas vitamiinid voivad teha haigemaks
? kysellään toisaalla. Taaskaan ei tarkoiteta, että kovin haikeaksi tulisi vitamiineista vaan epäillään, että ne voivat tehdä sairaammaksi.
Mutta mitä ihmettä tarkoittaa kun sanotaan: Kolisin oma tulevase mehe juurde. No sehän on tietenkin: Muutin tulevan mieheni luo. Ei siis mennä kolinalla miehen juureen.

Suomalaisen nauruhermoja kutkuttaa, kun virolainen puhuu lapsestaan, joka on täiskasvanu. Ei ole syytä nauruun, sana tarkoittaa vain aikuista. Ja tuliko jollain pissat housuun syntiä tehtyään: …sünnipäeva künnisel pisut küpsem. Ei suinkaan, vaan henkilö sanoo olevansa syntymäpäivänsä kynnyksellä hieman kypsempi.

Ei siis kannata aina uskoa, mitä lehdessä sanotaan. Vaikka suuri osa sanoista on samoja kuin suomessa, on ns. riskisanoja niin paljon, että aina tulee väärinymmärryksiä puolin ja toisin. Niistä tavallisimmista riskisanoista olen kirjoittanut aiemmin.
g äännetään k:na, d äännetään t:nä

keskiviikko 14. tammikuuta 2009

Pää-aamunavaus


Tänä aamuna piti kollegani tällaisen aamunavauksen, ja pyysin heti saaada julkaista sen täällä:

Suomen kieli on rikas. Väännelläänpäs tässä aamukseen hieman päätä.
Päästä on moneksi. Joku voi olla suuna ja päänä. Jossain asiassa ei ole päätä eikä häntää. Kuka pakenee pää kolmantena jalkana. Montako päätä teillä on kotona? Paljonko syötte leipää päätä kohti, kuka on perheen pää?

Onko sinulla pipo päässä? Minulla se on kyllä pään päällä eikä jossain korvien välissä siellä sisällä. Ruotsalaiset ovat paljon loogisempia, heillä se on på huvudet.
On vain pieni ero siinä, kun joku laskee jotain päässään, mutta toinen onkin päissään. Kuinka voi olla päissään, mitäs se oikein on? Että ollaan monen pään sisässä. Joo sitä se varmaan on, ainakin osalla käytös on juuri sen näköistä! Moni saa siinä tilassa päihinsä. Mutta voi ihminen olla suutuspäissään ja vihapäissään tiuskia toiselle ihan ilman juomiakin.

Mikäs se menee päähän? Oppi vai juoma, entäs kun joku menee kadun päähän. Silloin ollaan jo sanan kuvainnollisessa merkityksessä.
Mikä on pääkaupunki, päämäärä, pääoma, pääministeri? Miksi näissä on pää?
Mitä se on, kun asiat ovat päälaellaan ja syöksytään yhtä päätä täyttä päätä johonkin, vaikka ruokalaan, kun ollaan syömä-päällä.

Jollain teistä on terävä pää. Silloin menee jo useampi pipo talvessa. Toisella voi olla sahajauhoja päässä. Kolmannella on pää pyörällä. Mikä on silloin olo?
Entä kuka on jästipää, kuka pölkkypää, kuka pässinpää? Joukossa on varmasti myös kielipää, matikkapää, jokunen höyrypää, kaistapää ja jopa toisinaan raivopää.

Milläs päällä olet? Ja mitä on sinulla päällä? Päällä ja päällä.
Oletko juttupäällä, katumapäällä, menopäällä vain kenties jopa kilpailupäällä?
Mitä tarkoittaa, että pitää päänsä? Onko pää ollut irtoamassa? Kuka saa jonkun toisen pään kääntymään? Silloin ei tehdä asiaa omin päin! Ennen kännyköitä tavoiteltiin kaveria langan päähän, ehkä vieläkin, ajattelematta tuota lanka-asiaa.
Päättäkää, että kuljette elämän rehellisesti päästä päähän, ettette joudu tiilenpäitä lukemaan!
Otin nämä ilmaukset pääasiassa omasta päästäni. Niitä löytyi kyllä läjäpäin kirjoistakin.

tiistai 13. tammikuuta 2009

Latro Robertus - Rosvo-Roope



Kirjoitan tänne muistiin Rosvo-Roopen latinaksi sellaisena kun olen sen kouluaikanani omalta opettajaltani joskus saanut.
C äännetään aina k:na, ae pitkänä e:nä. qu = kv, iu = ju. Viiva vokaalin päällä on pitkän vokaalin merkki.



1. Cantāre statim volumus si plētis pōculum,
fābulam mīrābilem, cui non est aemulum.
Dē pīrātā cantābimus Robertō nōmine,
qui corda rūpit nāvita Neptūnī nūmine.

2. Is pulcher erat faciē aetāte iuvencus
et disciplīnam dederat pater illī proprius.
Sed puella quam amābat non fidem servāvit
et ita ferus Robertus pīrāta ēvasit.

3. Et ōrae maris Balticī memorāre Robertum
et Petrogradī fēminae tremōre capitum.
Et ōrae Maris Fennicae Robertum nōvērunt
et Arctopolis virginēs in metu magnō sunt.

4. Et virgo ōrae Estnicae fert semper memoriam,
sē comitante Robertō intrāsse tabernam
cēnābant quidquid volēbant, bibērunt pōculum
cor cremāvit puella tum, Robertus zigarrum.

5. Āmīsit virgo Alandica ratiōnem ūnicam,
cum latrō illī lavandam relīquit tūnicam.
Perrupta erat tūnica, quam salvam suēbat.
corruptaque mens virginis – Robertum amābat.

6. Roberto mercēs data est, nam rūrī habitat
ratemque Chāron custōdit, qua cīvēs trānsportat.
Nam matrōnae succubuit, quam dūxit uxōrem
et ita ferus Robertus fert strictus labōrem.

sunnuntai 11. tammikuuta 2009

Oppia ikä kaikki


Ystäväni kirjoitti minulle juuri, että hän on viimeisen viikon aikana oppinut monta uutta sanaa. Esim. jossain elokuvassa kääntäjä oli kääntänyt suomeksi: ”jotain rotia sentään”, millä oli tarkoitettu: ”jotain rajaa sentään”.
Niin ikään samainen ystäväni kirjoittaa minulle harva se päivä oppineensa minulta (?!) uusia sanoja ja ilmauksia, kuten viimeksi fletkoontua, mikä tarkoittaa pohjalaisessa murteessa laiskistua, mennä veteläksi jne.

Että jiiri merkitsee nykyään myös humalassa oloa, ei ollut kantautunut puolestaan minun korviini ennen kuin siitä luin Ritan blogista. Jos kaksi puunkappaletta liitetään toisiinsa vinoittain, se on jiiraamista, tai kulman tekeminen puuhun jiirisahalla. Merimieskielessä se on poikkeamista kulkusuunnasta ja kääntämistä. (ruots. gira).

Itse olen sen parin vuoden aikana, jona olen bloggailua harrastanut, oppinut ainakin seuraavat uudet sanat (ja tässä on vasta murto-osa): blogi, wiki, skräppäily, decoilu, swappailu, meemi. Monet arvuuttavat myös murresanoja, kuten Obeesia ja Kaisa, viimeksi opin uutta Äijäblogin sana-arvuuttelusta.

Tässä muutamalle sanalle selitys, joita eivät kokemani mukaan bloggailua harrastamattomat tiedä:
Wiki tarkoittaa verkkosivustoa, jonka sisältöä käyttäjät voivat kirjoittaa itse. Sana tulee hawaijinkielisestä sanasta wiki wiki, joka tarkoittaa nopeaa.
Blogi tulee englanninkielisestä sanasta weblog. Suomalaisia nimityksiä voisi olla nettipäiväkirja, verkkopäiväkirja, loki.

Deco on lyhenne englanninkielisestä sanasta Decorative friendship book. Se on usein käsintehty vihkonen, jossa jokainen osallistuja koristelee yhden sivun, ja vihko kiertää osallistujalta toiselle.
Swappailu on decojen vaihtamista.
Skräppäily on yksinkertaisesti leikekirjan tekoa.

Meemi tarkoittaa yksinkertaistettuna kulttuuripiirrettä, joka siirtyy kantajalta toiselle ei-geneettisesti. (vasta v. 1976 keksitty ilmaus geenibiologiaan).
Blogeissa leviävät meemit ovat ideoita, ajatuksia tai pieniä tehtäviä, joiden avulla tällaisen meemin saanut voi jatkaa ideointiaan vapaasti ja lähettää eteenpäin.

Tässä tehtävä:
Mieti viime aikoja, esim. viimeisiä paria viikkoa tai paria kuukautta! Mitkä uudet sanat olet niiden aikana oppinut? Olisi hauska tietää.

torstai 8. tammikuuta 2009

Maksavatko veronalaiset veroja


”Ketkä ovat kuuluisimmat veronalaiset?” En ollut saanut aamulla vielä silmiäni kunnolla auki, kun mies esitti tällaisen kysymyksen. Aloin jo ajatella niitä muinaisia kuuluisia verollepantuja, mutta vastaus ei ollut oikein.
Ei ollutkaan kyse veron-alaisista vaan verona-laisista.

Vähän samantapainen sanaleikki kävi mielessäni eräänä päivänä, kun kuljin paikkakunnan talotarvikeliikkeen ohi. Portilla oli kyltti: Vuokrattavana henkilönostin. Onko siellä vuokrattavana henkilö-nostin vai henkilön-ostin? Kas, siinäpä pulma.

Jaa että ketkä olivatkaan ne kuuluisat Italian Veronassa asuvat veronalaiset? –Romeo ja Julia.

keskiviikko 7. tammikuuta 2009

Meänkielinen horoskooppi


Olen julkaissut erilaisia juttuja näytteinä suomalaisista murteista. Nyt vuorossa meänkielinen horoskooppi. Ruotsissahan meän kieltä pidetään kielenä eikä murteena.

HOROSKOOPPI MEÄN KIELELÄ VUELLE 2009

Peura (23.12.-20.1.)
Solet yks iänikunen taivastelija, ootat saavasti vaikka tähet ja kuunki taihvaalta. Mitä rietasta sie siinä vielä tökötät, painu hakehman net sieltä jos halvat. Vai ootaksie että net joku sulle raakaa kotia? Justhiisa tuomonen sie olet,ootat vain että kaikki kannethan nokan ethen. Ei kuule onnistu.
Jos jotaki halvat, tehe itte!

Vesiäijä (21.1.-19.2.)
Kevhäälä nämät lutraajat friskaantuvat mahottomasti ja alkavak kukkimhan ko mettäperän ämmän kukkapenkki kesälä. Rakkauen asioissa vesimiehet ouvak kyllä koko alkuvuen aika laila ulala. Jaa no vishin syksypuolela voi olla että törmäät yhtheen tyyphin, mutta ei voi sanoa varmaksi. Jos niin käypii, niin siinä sitä olhan. Palluuta entishen ei ole.

Silhakat (20.2.- 20.3.)
Sie olet aina ollu ko mikäki hökäle! Haluat lappaa omia ja muittenki asioita siinä sivussa, oli homma sitte mikä vaineski. Koita nyt tukkia lärvisti, pese se vaikka saipuala. Käytäppä vaihtheeksi enerkioitasti vaikka raha-asioitten hoitamisheen, tuomonen persaukinen ko aina olet ollu.

Pässi (21.3.-20.4.)
Pässeile tämä vuosi on mahotonta hellustamista. Niinko riivattu olet, ihmettelet ittekki, mikä rietas sielä päässä surraa. Kesä ko tullee, alat kuitenki ittekki havaittehman, että taisi olla sääski. Pässit nähhään tänä vuona aina niin mahottoman maireina, että oikein sivulisia ällöttää kattoa.

Sonni (21.4.-21.5.)
Sie se olet aina ko persheele ammuttu karhu, jatkuvasti on nokka huulen päälä. Ittepäinenki olet ko mahoton. No älä nyt kuitenkhan ala möökymhän, kyllä sinustaki vielä jotaki tullee. Pittää vain löytää hyvä kouluttaja tuomosele ärmätile!

Kaksonen (22.5.-21.6.)
Et ymmärrä sitten milhän antaa mishän asiassa perhän, aina vain vänkäät ja piät päästi. Ei sinua kukhan tuomosena ala vahtaahman. Josset sie lopeta tuota tieraamista toukokuuhun mennessä, niin paha sinut perrii viimeisthän syksylä.

Krapu (22.6.-23.7.)
Sie olet mahottoman aikhaansaapa ihminen. Missä vain sie kylälä liikukki,niin sieltä kuuluu mahoton plutina. Sinussa sitä riittää enerkiaa vaikka muilekki jaettavaksi. Jos sie jotaki päätät tehä, niin siehän sitte tehet sen. Muista kuitenki välilä löysätäkki, johan sinua kaehtiva naapurikki.

Leijona (24.7.-23.8.)
Luulet olevasti kovaki poika. Ootat että kaikki mennee aina justhin niinko sie itte halvat.Ylheensäkki kuljet aina nokka pystössä. Ei kannattais: sinun työasiat alkavakki menehmän hunningole. Jos sulla on ämmä tai äijä, seki kerrää kampsunsa ja häipyy kläpitten kanssa, eihän tuomosta mulkvistia kestä kukhan. Ala jo hyvä ihminen hillittehmän ittesti!

Hieho (24.8.-23.9.)
Sie olet yhtä riethaallisena ko sonniki vuen alkupuolella. Kläpikki pölkäävät tuomosta pörröä ja sukulaisekki alkava eppäilemhän, että sinua sitä on vishin pietty puutheessa juhannuksesta asti. Kessää kohen sulla kiirit kuitenki paranee. Voi hyvinki olla, että näkkyy sinuki pläsilä pikkusen ilosempi ilme, ainaki kerran.

Puntari (24.9.- 23.10.)
No sie se olet aina yhtä tasanen, oikein sivulisiaki välilä pölättää. Vishin luuleva sinua joksikki tsompiksi, nulppea olet ko mahoton. Sinua ei hetkhauta, oliko pyhä vai arki, ko kaikki mennee sitä samaa rattaa. Sinun pitäis vasitenki vähän rävhäyttää. Pistäppä kunnola ranttaliksi ja katto sitte minkä näkösiksi muitten naamat mennee!

Skorppioni (24.10-22.11)
Sulla piisaa vientiä: alituisheen laukot niin että ihmisekki jo ajattellee. Yritä nyt vähän hiastaa vauhtia, muuten makkaat raatona ennen kessää. Etenki niitten miespuolisten skorppioonien, joita naisleijonat ahistelee, kannattaa olla vähän pölkösilhän.

Jousiäijä (23.11- 22.12.)
Sie raukka se et hoksaa, vaikka sinua viehän ko pässiä narussa. Hymmyilet vain ja luulet että hyvin mennee. Yksinkertanen saapii olla muttei pöljä! Hunteeraa nyt hyä ihminen tilanettasti! Ota kintut allesti ja häivy ennenko kaikki mennee persheelleen!

Horoskoopin löysin täältä.

maanantai 5. tammikuuta 2009

Äitipuoli orvokki


Monilla kasveilla ja eläimillä on eri kielissä ihan erilaiset nimet ja samassakin kielessä useita eri versioita. Siksi on hyvä, että on latinalaiset tieteelliset nimet, jotta ylipäätään voidaan tietää, mistä kasvista oikein onkaan kyse. Voikukan eri nimistä olen kirjoittanut aiemmin. Mutta mielenkiintoisia nimiä on myös orvokilla.

Orvokin tieteellinen nimi on viola, joka on diminutiivi sanasta fion, ion. Orvokin nimi viola perustuu kreikkalaiseen taruun. Io oli Zeuksen rakastettu, Argoksen kuninkaan tytär. Jottei Zeuksen vaimo pääsisi rakastavaisia yllättämään, Zeus muutti Ion hiehoksi ja loi kukkia, joita Io sai syödä.

Näyttävimpiä orvokkeja on viola tricolor, keto-orvokki. Tricolor tarkoittaa kolmiväristä, mihin suomalainen kansanomainen nimikin kolmikukka viittaa. Muita suomalaisia kansanomaisia nimiä orvokille ovat mm: emintimä/emintimänkukka/huoraheinä/hospiheinä/jamakkaheinä/kolmikukka/lempikukka/leskenheinä/linnunkukka/pistosheinä/äitipuoli/äitipuolenkukka.

Orvokki tunnetaan monissa kielissä nimellä äitipuoli: saks. Stiefmütterchen, ruots. styvmorsblomma/styvmorsviol. Suomen orvokki-sana on kehitelty samaan tapaan kuin kaunokki, lemmikki tai talvikki. (Tai valokki. Tietääkö muuten monikaan, että valokki on pohjalaisessa murteessa lakka/suomuurain). Orvokki-johdos on muodostettu sanasta orpo, kasvilla on vanhat kansanomaiset nimet orvonkukka ja orpolapsenkukka.

Ruotsalaisia kansanomaisia nimityksiä orvokille mm: eukonhammas käringtand, yö ja päivä natt och dag, vildpensé. Ruotsinkielinen nykynimi on viol, englannin violet. Ruotsin vildpensé on yhteydessä sanaan pensé, joka ruotsissa tarkoittaa myös ajatusta (tulee ranskasta, alun perin latinasta). Orvokki on ollut mieleen palauttamisen ja muistin symboli.
Espanjassa orvokki on violeta ja viola (=tuoksuorvokki), keto-orvokkia kutsutaan myös mm. nimellä trinitaria, joka viittaa kolmeen väriin, tai nimellä pensamiento, joka tarkoittaa myös ajatusta, mietettä jne.

(Vertaa lemmikkiä, joka on useissa kielissä: älä unohda minua: ru förgätmigej, sa Vergissmeinnicht, engl. forgetmenot ja esp. nomeolvides).

Vielä muutama saksalainen kansanomainen nimitys: kolminaisuudenkukka
Dreifaltigkeitsblümchen, Jesusli, samettikukka Sammetblüemli, Jumalanäidinkenkä Muttergottesschuh, neidonsilmät Mädchenaugen, ajatteleminua Gedenkemein, kaunokasvo Schöngesicht.

Internetissä on myös kattava sivu kasvien tieteellisten nimien selityksistä.

lauantai 3. tammikuuta 2009

Alfasta Alppien kautta albaan


Eilinen aihe alfasta johti ajatukset ruotsin alf-sanaan, joka tarkoittaa keijukaista, lähinnä miespuolista. Tästä on johdettu naispuolinen keiju älva. Näillä ei ole mitään tekemistä kreikkalaisen aakkosen alfan kanssa, vaan alf juontaa juurensa islantilaiseen vastaavaan sanaan. Se on myös samaa kantaa kuin saksan Alp.

Tämä saksan Alp esiintyy mm. sanassa Alptraum, painajainen, painajaisuni, sama kuin ruotsin mardröm. Ruotsin mara tarkoittaa pahaa olentoa, mörköä, pöpöä. Myös suomen kielessä on käytetty mara-sanaa. Muistan vielä lapsuudesta, kun lehmät sairastelivat, ja äiti alkoi epäillä jo yliluonnollisiakin voimia navetaksi olevaksi. Muistan äidin kerran maininneen, että tiedä vaikka siellä navetassa olisi oikein vanhanajan mara!

Alp-sana puolestaan johtaa ajatukset Keski-Euroopan Alppeihin. Alpit eivät ole saaneet nimeään painajaisesta, vaikka ne painajaismaisen mahtavilta tuntuvatkin. Sana on kelttiläinen lainasana germaanisissa kielissä samoin kuin latinassa ja tarkoittaa valkoista. (Vrt. lat. albus=valkoinen).
Tästä taas päästään albiinoon, jolla tarkoitetaan valkoista eliötä, jonka kudoksista puuttuu väriaine. Alba on samoin valkoinen vaate, johon rippilapset pukeutuvat.

Lähteinä mm. Elias Wessén: Våra ord. Norstedts. Norge 1997.

perjantai 2. tammikuuta 2009

Alfauros


Paikallislehdessä oli tällainen uutinen: Metsästäjät ampuivat alfauroksen kuuden suden laumasta. Mutta mikä on alfauros?

Alfauroksella tarkoitetaan susilauman johtajaurosta, sutta joka syö ensimmäisenä ja kulkee lauman ensimmäisenä.
Näyttää Alfauros olevan nykyään myös suosittu nimimerkki keskustelupalstoilla.

Kreikkalaisen aakkoston ensimmäinen kirjain on alfa, ja sillä tarkoitetaan nykyään kaikkea, mikä on alussa, alku tai ensimmäinen ja merkityksellisin. Tähtitieteessä se on tähdistön kirkkain tähti. Fysiikassa puhutaan myös alfahiukkasista ja alfasäteilystä, matematiikassa α:aa käytetään kulman merkitsemiseen.

Ruotsin aakkosia tarkoittava sana alfabet on kreikan kielen kahden ensimmäisen kirjaimen nimistä: alfa+beta. Saksaksi aakkoset on das ABC eli samalla systeemillä muodostettu, mutta vain latinalaisista kirjaimista.