Naimisiinmeno myrkyttymistä ja hairahtamista

 

Espanjan kurssilla luimme tekstiä, jossa tuli esiin sana ´casarse´, mennä naimisiin. Opiskelija ei tuntenut sanan merkitystä ja yritti johtaa sitä jotenkin sanaan ´talo´ liittyen, ´casa´=talo. Yhtäkkiä minäkin huomasin, että tuo espanjan naimisiinmeno voikin olla samaa kantaa talon kanssa. Ja asiaa tutkittuani näyttääkin siltä, että ´casarse´-sanan merkitys on todella alun perin jotenkin samaa kuin *"taloutua" eli perustaa talo jonkun kanssa. Onhan niin, että tytär on yleensä ´taloon annettu´.

Sitten muistin, että vanhassa suomessa on käytetty samaa sanontaa ´olla talosilla´, kun on tarkoitettu yhteisen talouden perustamista jonkun kanssa. Mm. Ilmari Kiannon kirjasta "Vanha postineiti" muistan tällaisen kohdan: "...niin kauan kuin hän on Iivarin kanssa ollut talosilla"...
Tuota sanontaa ei varmaan nuorempi sukupolvi tunne kuin nukkeleikeistä, jolloin se merkitsee "leikkiä kotia".

Taloon liittyvä on naimisiinmeno saksassakin ´Heirat´ on peräisin germaanien sanasta  ´Hîwa-´, joka on tarkoittanut samaa kuin ´talonväki, taloyhteisö´ jne. Kun saksantunnilla opitaan sana  ´heiraten´(äännetään haira:ten) ´mennä naimisiin´, kuuluu yleensä takuuvarmasti jonkun kommentti luokasta: "Selvähän se, hairahtamistahan se!"

Naimisiinmeno on mielenkiintoinen ruotsinkielessäkin. Ruotsissahan se on ´gifta sig´. Tästä ajatukset vääjäämättä siirtyvät myrkkyyn, ruotsin ´gift´ on myrkky. Oppilaat kysyvät minulta aina, onko naimisiinmeno sitten itsensä myrkyttämistä!
Sanan alkuperässä on mentävä taakse päin muinaisislantiin ja alasaksaan, joissa ´gift´ merkitsi ´givande´ antamista, lahjaa yms. Tätä voi verrata nykyenglannin antaa- ja lahja-sanoihin.
Alun perin ´gifta´ on siis ollut antamista, lahjoittamista, eli vanhemmat antaneet tyttärensä.

Miten myrkky liittyy naimisiinmenoon? Tässä tapauksessa siten, että sekin on ollut alun perin antamista ´det som gives (in)´ eli ´se mitä annetaan sisään´. (Elias Wessén: Våra ord. Norbok a.s. Norge 1997.)

Tuttu Tuntematon

Matti ja Maija Meikäläinen ovat kaikille tuttuja. Hehän ovat kuvitteellisia henkilöitä, joilla tarkoitetaan keskivertoihmistä, Tavallista Tallaajaa, kadunmiestä, jokamiestä, meikäpoikaa/meikätyttöä.

Suomen kieli ei ole ainoa, jossa keskivertokansalaiselle on jokin erityinen nimitys. Useimmissa kielissä on jokin erityinen ilmaus tai jokin erittäin yleinen etu- ja/tai sukunimi, jolla ilmaistaan jokamiestä. Muutamia esimerkkejä eri kielistä:

Englannin kielessä Tom, Dick and Harry on yhtä kuvaava kuin meidän Matti ja Maija.
USA:ssa ovat tavallisia mm.  John/Jane Q. Public, John/Jane Q. Citizen, John and Jane Q. Taxpayer. Myös: Average Joe, Ordinary Joe ja Joe Sixpack.
USA:ssa  on mahdollista käyttää virallisestikin nimityksiä John Doe tai Jane Doe mikäli on tilanteita, joissa on kyseessä tuntematon henkilö, esimerkiksi sairaalassa tuntematon potilas tai ruumis.

Monet tuntevat myös ruotsinkielisen ilmauksen Medelsvensson eli keskivertosvenssoni. Tavallisen ihmisen elämää elävä viettää svenssonliv. Jokamies voi olla myös Nisse i Hökarängen, miksei myös Svenne tai Mannen på gatan. Mutta jos suomalainen valittaa, että "Meikäläinen ei saanut olla mukana", voi ruotsalainen ilmaista saman vaikkapa näin: "en annan fick inte vara med".

Saksassa Meikäläinen on Otto Normalverbraucher (=Otto Normaalikuluttaja). Jedermann (=jokamies) on myös yleisesti käytetty, samoin käytetään nimiparia Hinz und Kunz (Lyhenne nimistä Heinrich ja Konrad). Kaavakkeissa voi olla myös Max/Erika Mustermann, vastaa suomen Erkki Esimerkkiä. Samoin Lieschen Müller voi edustaa koko kansaa.
Sveitsissä sanovat Herr und Frau Schweizer tai Schwyzer Sveitsin murteella, samoin Itävallassa Herr und Frau Österreicher (=Herra ja rouva Itävaltalainen).

Virolaisilla yleinen koko kansaa edustava nimi on Jaan Tamm. Iäkkäästä naisesta käytetään myös nimitystä Tädi Maali, jolla tarkoitetaan mallitätiä.

Espanjankielen meikäläisiä ovat mm. Fulanito de Tal tai Menganito de Cual, voisivat olla vähän samaa kuin suomen ´joku tyyppi´ tai ´kuka tahansa´. Pepe Pérez on myös yleinen.

Venäjällä jokamiestä edustaa Ivan Ivanov, Puolassa Jan Kowalski, Norjassa Ola ja Kari Nordmann, Tanskassa Hr. og fru Jensen tai Morten Menigmand, Ranskassa Jean Dupont ja Italiassa vaikkapa Tizio tai Mario Rossi.

Virallisissa yhteyksissä käytetään monissa kielissä latinasta peräisin olevaa ilmausta NN, Nomen nescio = nimi tuntematon. Suomessakin tätä käytetään, mutta minulla on tuntuma, että tämän kirjainyhdistelmän käyttö olisi nykyään vähäisempää kuin aiemmin.

Ihmeellisiä kasvinnimiä

Yllä ketunleipä eli käenkaali, ruots. harsyra (jäniksenhappo), viroksi jäniksenkaali

Mitä kasvia luulet saksalaisten tarkoittavan ”taivaan avaimilla” eli ”avainkukalla” ”Schlüsselblume”?  No tietysti kevätesikkoa, selvähän se! Kun katsoo kukkaa, kukat nuokkuvat kuin avainnipussa. Tosi mielenkiintoista on tutkia erikielisiä kasvien ja eläinten nimiä. Suurin osa nimistä ei muistuta yhtään suomalaisia nimiä. Varsinkin lajien kansanomaiset nimet ovat hauskaa luettavaa.

Ihan vain malliksi olen kääntänyt muutaman ruotsinkielisen kasvin nimet sananmukaisesti suomeksi. Mutta sananmukainen käännös ei suinkaan ole välttämättä sama kuin kasvin oikea nimi. Tällä kertaa saat kokeilla ärsyttää aivonystyröitäsi ja arvuutella ensin itse, mitä seuraavat kymmenen kasvia ovat oikeasti. Arvaa ellet tiedä. Perässä seuraa kasvin oikeat nimet.

1  1. morsiamen harja, 2. voipallot, 3. älä unohda minua, 4. papinkaulus eli liperit,

5. voikukka, 6. matoruusu,  7. käärmeenmarja, 8. hevosenkavio, 9. verijuuri, 10. kissankäpälä

 kevätesikko, viro: nurmenukk

 Oikeat nimet:

1    1. brudborste=huopaohdake  2. smörbollar=kullero 3. förgätmigej=lemmikki

4. prästkrage=päivänkakkara 5. smörblomma=niittyleinikki!

6. maskros=voikukka 7. ormbär=sudenmarja 8. hästhov=leskenlehti

9. blodrot=rätvänä 10. kattfot=kissankäpälä.

Viimeinen eli kissankäpälä oli kompa, sillä se on sama ruotsiksi ja suomeksi.

Entäs tunnetko englantilaisia nimiä? Mitä mahtavat olla suomeksi tällaiset hullut kasvinnimet:

1  1.  jerusalemin risti 2. hollantilaisen housut 3. sureva leski 4. lehmän huuli 5. ketunhanskat

Oikeat nimet:

1.    Jerusalem Cross=palavarakkaus. (Googlaa netistä Jerusalemin risti, huomaat, että kukka näyttää samanlaiselta kuin kyseinen risti).

2.    Dutchman's trousers=särkynytsydän (ruotsalaiset voivat nimittää sitä luutnantin sydämeksikin). 3. mourning widow=tumma kurjenpolvi

4.    cowslip=kevätesikko (nimityksiä myös mm. Key of Heaven=taivaan avain kuten saksaksikin)

5.    foxglove=sormustinkukka

Satujen aloitus- ja lopetusfraaseja

"Olipa kerran..." alkavat sadut useimmiten suomeksi. Se on kiinteä sanonta, jota ei ole käynyt muuttaminen. Samanlaisin kiintein fraasein sadut alkavat yleensä muissakin kielissä, mutta lopetusfraasi sen sijaan voi olla erilainen kuin mihin suomessa on totuttu. Keräsin sadun aloitus- ja lopetusfraaseja muutamista kielistä:

"Olipa kerran":  

viro: elas kord, ruotsi: det var en gång..., englanti: once upon a time..., saksa: Es war einmal...,  espanja: Había una vez / Érase una vez..., fäärin kieli: Einaferð var tað..., islanti: Einu sinni var... 

Samoin alkavat sadut myös tanskan, norjan ja hollannin kielissä.

"Kauan kauan sitten" on toinen tavallinen alku, esimerkiksi: 

ruotsi: En gång för länge sedan..., venäjä: Давным-давно (Davnym-davno), puola: dawno dawno temu..., ja viro: kaua, kaua aega tagasi.

Indonesiassa isirawa-heimon parissa työskenneeltä tuttavaltani kuulin, miten saverin kielessä (ent. isirawa) aloitetaan tarinat: "Minä alan nyt kertoa tällaista tarinaa...". (E raraara mai porie rarau...) Tätä alkua käytetään aina, kun aloitetaan kertoa mitä tahansa muutakin juttua tai tapahtumaa toiselle.

Loppufraasissa on ollut enemmän vaihtelua eri kulttuureissa.

"Ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti":
viro: ja nad elasid õnnelikult elu lõppuni, 
ruotsi: Och därefter levde de lyckliga till livets slut, 

englanti: They lived happily ever after / happily until their deaths,

tanskassa, norjassa ja hollannissa on samanlainen ilmaus.

 "Ja he elivät pitkään ja onnellisina":

venäjä: И жили они долго и счастливо. (I zhili oni dolgo i s-chastlivo.)

puola:  i żyli długo i szczęśliwie.

Joissakin kielissä on suomalaisille vieraita lopetustapoja mm:
 "Ja elleivät he ole kuolleet, elävät he vielä tänäkin päivänä":
viro: Ja kui nad veel surnud ei ole, siis elavad nad õnnelikult koos veel praegugi.
saksa: Und wenn sie nicht gestorben sind, dann leben sie noch heute.
tanska:  Og hvis de ikke er døde, lever de endnu.
 

espanja: y fueron felices y comieron perdices (ja he olivat onnellisia ja söivät peltopyitä).

hollanti:  En toen kwam er een varken met een lange snuit, en het verhaaltje is uit. (ja sitten tuli pitkäkärsäinen sika ja tarina on loppu.

espanja: y colorín, colorado, este cuento se ha acabado. (Käännös jotenkin tähän tapaan: Punapää punainen, tämä tarina on loppu).

fääri: snip, snap, snúti, so var søgan úti. (Jotenkin: Snip, snap snuti, niin on satu loppu).

islanti:  Köttur úti í mýri, setti upp á sér stýri, úti er ævintýri 

(Kissa ulos suolle, nosti häntänsä, ja niin on satu loppu).

puola:  a ja tam byłem, miód i wino piłem. ( Minäkin olin siellä ja join hunajaa ja mettä.)
 Saveri (isirawa): ...tokrime ceso. (Raja menee tässä).

Esimerkiksi hollantilainen loppu sian tulosta paikalle on samantyyppinen kuulijan palauttaminen maan pinnalle sadun maailmasta kuin muistan ennen lapsuudessani unien kerronnasta. Jos joku kertoi aamulla yöllä näkemästään unesta, sanottiin hänelle lopuksi: "Ja sitten sinä heräsit ja päästit kissan pihalle". Tai jos haluttiin vieläkin rajummin palauttaa  unennäkijä normaalielämään, saatettiin sanoa: "Ja sitten sinä heräsit, ja huomasit, että sinulla on käsi kyynärpäitä myöden potassa".

Sen pituinen se!

Revontulista iltamaihin

Mitä näet taivaalla, jos siellä on Aurora Borealis? Ne ovat revontulia, eli pohjoinen aamurusko.  Eteläisellä pallonpuoliskolla on puolestaan Aurora Australis. Nimitykset ovat latinaa ja borealis on pohjoinen ja australis tarkoittaa eteläistä. Australiakin sijaitsee siis latinalaisen nimen mukaisesti etelässä. 

Mutta entäs Austria? Kun olin keskikoulussa lukenut pari vuotta saksaa, saivat halukkaat koulun välittämänä itselleen kirjekaverit saksaa puhuvista maista. Muiden lapussa luki Germany, mutta vain minun lapussani lukikin Austria. Olin pettynyt, että Australiastako minä sainkin kaverin. Lähipiirissäkään ei ollut ketään, joka olisi osannut englantia, muista kielistä puhumattakaan. En muista miten olen lopulta saanut selville, että kyseessä onkin Itävalta. Tuskin ainakaan rinnakkaisluokan englanninlukijoilta olen asiaa kysellyt!

Itävallan nykyinen englanninkielinen nimitys Austria on käännös latinan sanasta Marcha orientalis, jolla tarkoitettiin itäisiä rajamaita. Siitä lukuisten kielimuutosten jälkeen on päästy Austriaan. Taas muuten yksi esimerkki siitä, että kaksi toisiaan muistuttavaa sanaa voivat olla alkuperältään ihan erilaisia ja erimerkityksisiä.

Kun nyt tuli mainituksi kaikki ilmansuunnat latinaksi, mainittakoon vielä länsikin: occidens. Ja tästä päästään mukavasti aasinsillan kautta saksankieleenkin. Minusta saksassa on kivankuuloiset nimitykset itämaille- ja länsimaille: Morgenland ja Abendland eli aamumaat ja iltamaat.

Kreikan aakkosista moneksi

Käydessäni paksusuolen tähystyksessä lääkäri puhui suolen mutkakohdasta eli sigmasta. Tulin tietämään, että suoli on saanut nimensä kreikkalaisesta kirjaimesta sigmasta, meidän s-kirjainta vastaavasta aakkosesta. 

Muutkin kreikkalaiset kirjaimet ovat paitsi kielen aakkosia, myös lukemattomien asioiden symboleja eri tieteellisissä teksteissä kuten matematiikassa, fysiikassa, tähtitieteessä, lääketieteessä ja uusimmassa tulokkaassa tietokonekielessä, jonne on myös vakiintunut tietynlainen koodisto kreikkalaisista aakkosista. Farmakologiassa kreikan aakkoset ovat usein etuliitteinä nimissä ja termeissä, esim. beetasalpaaja. Monet yritykset (esim. Alfa-kiinteistöt), ainejärjestöt (esim. Delta, Lambda) tai tuotemerkit (kameroihin liittyvä Sigma) ovat saaneet nimensä kreikan aakkosista.

Koska kreikan aakkosista voi olla hyötyä monissakin yhteyksissä, vaikkapa ristikoita täyttäessä, olen laatinut niistä luettelon. Suluissa on meidän vastaava aakkosemme. Joistain kirjaimista laitan myös joitain yleisimpiä symboleja, jotka saattavat kiinnostaa ns. Tavallista Tallaajaa. Suurimman osan tieteellisistä symboleista jätän kuitenkin mainitsematta, koska ne eivät aukea kyseisiin tieteisiin perehtymättömälle. Sitä paitsi halukkaat löytävät ne netistä muutenkin.

 Α α alfa (A) on kreikan aakkosten ensimmäinen kirjain. Monille lienee tuttu myös eläinlauman alfauros, joka kulkee laumansa ensimmäisenä. α:lla merkitään myös tähtitieteessä tähdistön kirkkainta tähteä. Kaiken a ja o -sanonta on peräisin myös kreikan aakkosista, sillä alfa on ensimmäinen ja oomega eli meidän o:ta vastaava kirjain viimeinen.

Alfa Romeo –automerkki sopii myös tähän, vaikka Alfa alun perin on ollut lyhenne A.L.F.A. (Anonima Lombarda Fabbrica Automobili). Ilmeisesti on kuitenkin huomattu, että nimi ilman pisteitä toimii paremmin, se luo mielikuvan eturivin autosta.

On olemassa myös Alfa-kursseja, jotka tarkoittavat kristinuskon perusteita käsitteleviä kursseja.

Β β beeta (B). A-vitamiinin esiaste beetakaroteeni lienee monille tuttu. Korkeasta verenpaineesta kärsivät saavat lääkkeeksi beetasalpaajaa.

Γ γ gamma (G). Gammasäteily lienee tutuimmankuuloinen, tarkoittaa sähkömagneettista säteilyä. Gamma kelpaa myös esim. bändien nimeksi, sillä Gamma Ray on saksalainen power metal –yhtye.

Δ δ delta (D). Lukuisten matemaattisten merkitysten lisäksi delta-nimitystä käytetään jokisuistosta, joka on viuhkamainen tai delta-kirjaimen muotoinen kolmio.

Delta on myös suosittu firmojen nimissä, mm. autoliikeketju Delta Auto.

Ε ε epsilon (E). mm. Itä-Suomen yliopiston matemaattisten aineiden opiskelijoiden ainejärjestö.

Ζ ζ zeeta(Z), Η η eeta(E), Θ θ theeta (TH), Ι ι ioota(I), Κ κ kappa(K), Λ λ lambda (L).

 

Μ μ myy (M). Kansainvälisessä yksikköjärjestelmässä myy on mikro-etuliitteen merkki. (Kreikan mikron tarkoittaa pientä). Pikku Myy Tove Janssonin Muumipeikoissa on myös ”pienintä mitä on olemassa”.

Ν ν nyy (N).  Ξ ξ ksii (X). Ο ο omikron (lyhyt O-äänne). 

Π π pii (P) Matematiikassa ympyrän kehän suhde halkaisijan pituuteen, likiarvo 3,14159. Π-symboli on matematiikassa tulon merkki.

Kouluaikanani osallistuin matematiikkakilpailuun, ja jokainen osallistuja sai hopeisen pii-merkin. Siitä yllä oleva kuva.

Ρ ρ rhoo (R) Fysiikassa tiheyden tunnus.

Σ σ sigma (S). Kirjainsymboli Σ on summan merkki.

Τ τ tau (T). Υ υ ypsilon (Y, nykykreikassa se äännetään i:ksi). Φ φ fii (F).

Χ χ khii (vastaa esim. saksan ich-äännettä). Ψ ψ psii (PS).

Ω ω oomega (pitkä O-äänne), aakkoston viimeinen kirjain (vrt. Kaiken A ja O). Omega on erittäin suosittu tuotemerkkinä. Kuuluisia ovat vaikkapa sveitsiläiset Omega-kellot. Omega-kello oli myös ensimmäinen kuussa käynyt kello.

Opelilla on Omega-niminen automalli, on myös olemassa sen toinen versio Lotus Omega. Suomessa myydään myös Omega-keittiöitä.

Terveyteen liittyvissä tuotteissa omega-nimi on tavallinen. Moni lienee syönyt vaikkapa omega-3-rasvahappoa sisältäviä pillereitä.

Tässä Omega-kellon logo.