Suomen vanha kansa jakoi vuoden kuun vaihteen mukaan 13 kuukauteen. Pikkujättiläisestä (vuodelta 1952) löysin kuukausien entisiä nimiä:
1. ensimmäinen sydänkuu; 2. toinen sydänkuu; 3. vaahto-, hanki- tai kolmas sydänkuu; 4. huhti-, hanki-, vaahtokuu tai veikuna; 5. touko-, sulama-, mahla-, tai kyntökuu; 6. kesäkuu; 7. heinäkuu: 8. mätäkuu; 9. elokuu; 10. syyskuu; 11. lokakuu tai likakuu; 12. routakuu; 13. joulukuu.
Mätäkuusta puhutaan vieläkin. Se alkaa 23.7 Oilin päivänä ja päättyy 24.8 Pertun päivänä. Sillä ei ole muuta merkitystä kuin että se on kesän kuuminta aikaa, jolloin oli ennen vaikea saada säilymään ruokatarvikkeita. Myös haavat alkoivat tuona aikana helposti mätiä.
Myös virolaisten entiset kuukausien nimet löysin samaisesta Pikkujättiläisestä.
Vaikka virolaisilla on nykyään muinaisten roomalaisten nimitykset kuukausille kuten melkein kaikilla muillakin lähikansoilla, eivät virolaisten muistista ole vielä hävinneet omatkaan kuukausien nimitykset. (Nykyiset: jaanuar, veebruar, märts, aprill, mai, juuni, juuli, august, september, oktoober, november, detsember).
Tammikuu, näärikuu, tarkoittaa samaa kuin uusi vuosi, vrt. ruots. nyår, "näär".
Helmikuu, küünlakuu, kynttilöiden kuukausi.
Maaliskuu, paastukuu, tarkoittaa paastokuukautta, juuri ennen pääsiäistä. Tulee siitä, että ennen laskiaisena sai viimeisen kerran syödä lihaa, minkä jälkeen paastottiin ja pääsiäinen olikin sitten ”lihanottopyhät” lihavõttepühad, kuten pääsiäistä nykyään virossa nimitetään. (Pääsiäinen on myös ülestõusmispühad, ylösnousemisenpyhät).
Huhtikuu, jürikuu, Jüripäeva 23.4.
Toukokuu, lehekuu, lehdet puissa puhkeavat ja luonto herää.
Kesäkuu, jaanikuu ,jaanipäevan eli juhannuksen vuoksi.
Heinäkuu, heinakuu.
Elokuu on lõikuskuu, silloin leikattiin viljaa viljapelloilla.
Syyskuu, mihklikuu, mihkel, virolainen pojan nimi, ja 29.09. on Mihklipäev, mikä tarkoittaa juhlimisen aloittamisen aikaa, kaikki työt tehty ja sai valmistautua syksyn tulemiseen.
Lokakuu, viinakuu.
Marraskuu, talvekuu, talvi ihan selvästi jo tulossa.
Joulukuu, jõulukuu.
Monilla kuukausilla on ollut muitakin nimiä, esimerkiksi huhtikuulla on ollut sellaisia nimiä kuin sulakuu, mahlakuu ja naljakuu. Naljakuu siksi, että silloin voi naljailla, aprillata.
Lisää virolaisten kansankulttuurista ja ajanlaskusta.
Pro Estonia -lehti
Ja koska jatkuvasti näkyy eri sivustoilla ihmeteltävän suomalaisten kuukausien nimien merkitystä, tässä vielä linkki omaan kirjoitukseeni. Linkki myös vieraskielisiin kuukausiin.