perjantai 31. elokuuta 2007

approbaturista laudaturiin


Kaikki tietävät, että ylioppilastutkinnon suorittaneet saavat latinankieliset arvosanat suorituksistaan. Moni ei ehkä tiedäkään, mitä nuo arvosanat sananmukaisesti tarkoittavat.
Kirjoitan tähän niiden sananmukaiset merkitykset aloittaen alimmasta eli hylätystä.

i = improbatur= hänet hylätään
a= approbatur= hänet hyväksytään
b = lubenter approbatur = hänet hyväksytään mielihyvin
c = cum laude approbatur = hänet hyväksytään kiitoksin
m = magna cum laude approbatur = hänet hyväksytään suurin kiitoksin
e = eximia cum laude approbatur = hänet hyväksytään erinomaisin kiitoksin
l = laudatur = häntä kiitetään/ylistetään

Samalla tavalla voisi muodostaa vaikkapa amare-verbistä (=rakastaa) passiivin kolmannen persoonan muodon: amatur = häntä rakastetaan.
´cum´ on prepositio, joka merkitsee ´kanssa´.

sunnuntai 19. elokuuta 2007

Ei se oo ronsu

Moni on kuullut tällaisen vitsin lasten suusta:
Kaksi lasta keskusteli eläintarhassa norsuhäkin edessä. Toinen osoitti eläintä ja sanoi: "Kato miten iso efelantti!" Toinen oikaisi: "Ei se oo mikään efelantti, se on ronsu!"

Kielissä on ilmiö, jossa äänteet voivat vaihtaa paikkaa. Tällä on nimikin, metateesi. Sitä tavataan varsinkin lasten kielessä ja usein lainasanoissa.
Lainasanoista voisi olla esimerkkinä vaikkapa erisnimi Kristin > Kerstin, Kirsti.
Suomen murteissa erityisesti h-äänne siirtyilee eri paikkaan kuin alunperin: veneh>venhe.
Esimerkkeinä murteista:
kahmalo > kamahlo (karjalan murre)
tyhjä > tyihä (tornio)

Melko tavallista on äänteiden vaihtuminen myös vaikkapa seuraavissa sanoissa:
pihlaja >pihjala
tavara>tarava
harava>havara

Eräällä kollegallani oli tapana kokouksessa kärryiltä pudottuaan vääntää huvin vuoksi: "Mistä olikaan kymysys?"
Toinen taasen leikitteli tässä eräänä päivänä sanoilla: "Milloin sillä lääkärillä olikaan vatsaanotto?"
Eräs oppilas sanoi kerran: "Koe oli minusta mielenkiintoinen, mutta keksittymiseni oli miinus viidentoista luokkaa." Tällä oppilas halusi ilmaista sekä keskittymisen puutetta että sitä, että koe oli vaikeahko, eikä hän oikein keksinytkään vastauksia.

Eli tällaisilla äänteenmuutoksilla on mukava myös leikitellä, varsinkin jos tuloksena on jotain, mikä kuulostaa humoristiselta.

Viereinen kuva Rantasalmelta Aikhituvilta. Sana tulee saamenkielisestä sanasta aihki, joka tarkoittaa vanhaa korkeaa puuta. Mutta kuten paikan opas kertoi "koska savolaisilla on tapana viäntää kaikki", on paikan nimeksi otettu "viännetty" muoto aikhi.
Aikhituvat-nimi siksi, että koko alue on rakennettu järven pohjasta sukelletuista parikin tuhatta vuotta vanhoista hakopuista.

perjantai 17. elokuuta 2007

Putaansuu - mitä se tarkoittaa ja muita putaita

Euroviisut vuonna 2006 voittaneen Lordi-yhtyeen johtohahmo Tomi Putaansuu toi ihmisten tietoisuuteen sukunimen, jota moni ei ollut kuullut. Alkoi arvuuttelu, mitä sana pudas tarkoittaa.
Pohjoisessa asuvat tuntevat sanan merkityksen, mutta eteläisemmille asujille se ei ole tuttu. Sana pudashan esiintyy monissa paikannimissä: Pudasjärvi, Pudasjoki, Pihtipudas, Haukipudas. Pudas on myös sukunimi, samoin Putaala. Lisäksi mm. Keminmaan kunnassa on Pörhölänpudas, Muuruvedellä Putaansaari ja Torniossa on Pudas-niminen kaupunginosa.

Mitä Pudas sitten tarkoittaa?
Pudas on joen päähaaran rinnakkainen, pienempi uoma, joka yhtyy päähaaraan toisaalla. Yksinkertaisimmassa tapauksessa saari tai kari voi synnyttää putaan. Toisaalta pudas voi virrata erillään useita kilometrejäkin.

Suomessa on myös Padasjoki-niminen paikkakunta. Padas ei ole sama kuin pudas. Kunnan nimi tulee padaksista, jotka tarkoittavat kivien synnyttämiä pyörteitä joessa.


torstai 16. elokuuta 2007

Murteiden moninaisuus

Eri blogeissa on kesän mittaan näyttänyt kiertelevän ns. meemi, jossa seitsemän annettua lausetta on pitänyt kirjoittaa omalla murteella. Keräilin vastauksia eri blogeista ja ajattelin, että olisi hauska nähdä niitä yhteen koottuna ja vertailla tällä tavalla, miten monin eri tavoin suomalaiset voivat saada asiansa ymmärretyksi. Minun oli pakko jättää pois monta löytämääni versiota, koska tästä jutusta olisi tullut tosi pitkä, jos kaikki olisi mukana. Jätin pois lähinnä sellaiset, jotka olivat aika yleiskielisiä, joissa ei hyvin selvästi voinut asettaa henkilöä jonnekin päin Suomea.

Kieli muuttuu koko ajan. Siitä syystä on kiva vertailla, miten ikä, asuinpaikka, koulutus, muuttoliike ja jopa sukupuoli vaikuttavat siihen, miten joku ilmaisee asiansa. Niin sanottuja puhtaita murteita ei enää juuri kukaan puhu. Kuitenkin on olemassa vielä murrepiirteitä, joiden mukaan henkilön voi sijoittaa tiettyyn osaan Suomea.

Olen tavannut henkilöitä, jotka kauan ulkomailla asuttuaan ovat tulleet parin kolmen vuosikymmenen kuluttua Suomeen ja puhuneet sitä murretta, jota lapsena olivat oppineet. Kaikki sisarukset ja muut lähiympäristössä ihmettelivät, miten tämä ”puoliksi ulkomaalainen” puhui tosi vanhaa kieltä. ”Eihän noin kukaan enää sano”, olivat kommentit. Mistäpä tämä muilla mailla asunut olisi uusia sanoja ja sanontoja kuullut!

Joka kohdassa ensimmäinen lause on kirjakielinen. Sen jälkeen sama ilmaus murteilla, jotta samaa lausetta on helpompi vertailla. Lista ei ole millään tavoin kaiken kattava, mutta onpahan vähän suuntaa antava murteiden moninaisuuteen.



a= ilmeisesti Hämeestä,
b= Tätä en oikein osaa sijoittaa. Kieli voisi olla ehkä jostain Kainuusta, voisi se olla Keski- tai Pohjois- Pohjanmaaltakin.
c= Etelä-Pohjanmaa
d=erään tuttavani kieltä. Hän on syntynyt Helsingissä, asunut mm. Satakunnassa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa.
e. Kymenlaakso
f. Etelä-Savo
g. Kaakkoismurre
h. Meän kieli

i. Varsinais-Suomi


1. Siskoni punainen mekko mahtuu myös minulle.

a. Siskon punanem mekko sopii mullekki.
b. Siskon punanen mekko mahtuu mullekki.
c. Mäkin maharun siskoon
punaasehen tanttuhu.

d. Mun siskon leninki kyllä mahtuu mulleki.
e. Sisko punane mekko mahtuu miullekii.
f. Siskon punane mekko männöö mullekkii.
g. Miun siskon punane hame
mahtuu miullekkiin.
h. Systerin punanen läninki mahtuu minullekin.
i. Kyl mää siihen siskon punaseen kolttuun mahrun.


2. Tarvitsetko apua kirjoitustehtävässä, jonka maantiedonopettaja antoi?

a. Tarttek sää apua läksyssä, jonka maantiaron ope anto.
b. Tarttekko apua kirjotustehtävässä, jonka maantiedonopettaja anto?
c. Tarttekko apua siinä kiriootukses, minkä maantiaron opettaja antoo sulle?
d.Tarttekssä apuu siin kirjottamisjutskassa, jonka toi mantsanope anto?
e. Tarvitko apuu kirjoitustehtäväss, jonka maantieonope anto?
f. Tarviitsiä apuva siinä?
g.
Tarviit siä apuva kirjotushommassa, minkä maantiijonopettaja anto?

h. Häätyykö sinua auttaa siinä kirjoitustehtävässä minkä maantiijon opettaja antoi?
i. Tarttek sää apuu siin maantiaron open antamas sepustukses?

3. Hyvä on, tehdään niin kuin sinä ehdotit.

a. Joo, tehrään nii kus sää sanot.
b. No tehhään sitte niinko sie tahot.
c. No joo, teherähän niinku sä käskit.
d. Okei, tehään sit niin ku sä sanoit.
e. Hyvä o, tehää niinku sie ehotit.
f. Selevä.
g.Tehään sit silleen niinku siä sanot
.
h. Hyvä on teemmä vain niin kuin sie sanoit.
i. Hyvä o, tehrää sit nii ku sää sanoit.

4. Isäni äiti kertoi hakevansa meidät noin kello 17.45.
a. Mummu sano tulevansa hakeem meirät siinä varttia vailla kuus.
b. Mummo sano hakevansa meät joskus varttia vaille kuusi
c. Mumma toimitti notta se hakoo meirät kuuren mais.
d. Mummi kerto, et se hakee meidät (meiät) siin viistoista vaille kuus.
e. Mummi lupas hakee meiät noin viistoist vaille kuus.
f. Meijät haetaa viistoista vaile kuus.
g. Mamma haasto et se tulee hakeen meijät varttia
vailla kuus.
h. Mummu/ämmi sano hakevansa meät siinä varttia vailla kuusi.
i. Mamma sano tulevas vartti vail kuuren mais meit hakemaa.


5. Matkustinkin Helsinkiin linja-autolla, koska myöhästyin junasta.


a. Mää meni Hesaan pussilla, kum mää myähästyj junasta.
b. Menin eskelisellä helsinkiin ko en ehtiny junnaan.
c. Mä myähästyyn Helsingin junasta ja meninki liniautolla.
d. Mä meni(n) sit Hesaan bussilla, ku myöhästyin junasta.
e. Mie matkustinki Helsinkii bussill, ku myöhästyin junast.
f. Mänin linja-autola,juna jätti.
g. Miä mänin sit Helsinkiin linkkarilla, ku myöhästyn junasta.

h. Mie matkustinkin Helsinkiin bussilla, ku mie myöhästyin junasta.
i. Mun tartti sit mennä Helsinkii linkkaril, ku en kerenny junaa.

6. Oletko nähnyt missään isoveljeni matkapuhelinta?


a. Ook sää nähny sitä sen kännykkää, sem Matin meinaan.
b. Ookko nähny missään isoveljen kännyä?
c. Ookko nähäny mihinään meirän Pekan kännyä?
d. Ooks sä nähny missään mun veljen kännyä?
e. Ootko nähny missää isovelje puhelint?
f. Ootko nähnä veljen kännykköö?
g. Oot siä nähny isovelin
kännykkää.
h. Olekko nähnyt missään ison veljen mopiilia?
i. Oleksää nähny velipoja kännykkää?

7. Ostitko sen hameen, jonka näimme viime viikolla Hennes&Mauritzissa?


a. Ostik sää se hamee, jota me katteltii HM:ssä just viikko sitte.
b. Ostikko sen hammeen joka me nähtiin viime viikolla hennesillä?
c. Ostikko sä sen tantun, jonka me näimmä mennä viikolla Henkkamaukas?
d. Ostiks sä sen hameen, mikä me nähtii viime viikol siel Hennes&Mauritzis
e. Ostitko sen hamee, joka nähtii viime viikoll x&x:ss?
f.
Ostitsiä sen hoo et ämmän hammee?

g. Ostit siä sen hameen, mikä myö nähtiin männäviikolla
Henkkamaukassa?
h.
Ostikko sen hammheen jonka met näimmä männä viikolla henkkamaukassa.
i. Ostik sää sen leninkin siält Hennes&Mauritsist ku ol siäl viime viikol?

lauantai 11. elokuuta 2007

Voikukka eri kielillä









Kielet eivät ole identtisiä


Monilla kasveilla ja eläimillä on eri kielissä erilaiset nimitykset. Kielet eivät ole milloinkaan yhteneväisiä. Esimerkiksi voikukka (taraxacum officinale) ei suinkaan ole kaikilla kielillä voikukka, joten sitä ei voi kääntää vieraille kielille suoraan sanoista voi ja kukka.

Voikukan latinankielinen sukunimi Taraxacum on johdos kreikankielisistä sanoista "taraxis" , joka tarkoittaa silmätulehdusta ja "akeomai" merkitsee parantamista.
Italiaksi nimi juontuu tästä: tarassaco.
Samoin nykykreikassa kasvi on nimeltään taraxaco, mikä tarkoittaa kitkerää. Kreikassa kansanomaisena nimityksenä on myös pikrali
ða.

Vironkielellä merkitys on sama kuin suomessakin: võilill.

Ruotsalaiset sanovat matoruusu: maskros. Ruotsalaisilla on myös sellainen sana kuin smörblomma, mutta se ei olekaan voikukka, vaan niittyleinikki.

Monissa muissa kielissä voikukka on leijonan hammas,
esim. saksa: Löwenzahn, espanja: diente de leon, portugali: dente-de-leao, norja: løvetann, tanska: løvetand, englanti: dandelion.

Hollanniksi kasvi on hevosenkukka: paardenbloem.

Sängynkastelijaksikin sitä nimitetään useissa kielissä siksi, että se on lisännyt aineenvaihduntaa, saksaksi Pissblume, ranskaksi pissenlit.

Unkariksi kukka on gyermekláncfû, mikä tarkoittaa seppelruohoa. Lapsethan tekevät voikukasta usein seppeleitä.
Puolaksi voikukka on mlecz, mikä viittaisi maitokukkaan.

Kaikissa kielissä on monasti samallekin kasville yleiskieleen vakiintuneen sanan lisäksi monia erilaisia kansanomaisia nimityksiä aina sen mukaan, mihin tarkoitukseen kasvia kulloinkin on käytetty tai miltä se näyttää. Voikukasta on käytetty mm. nimityksiä höyhenheinä, siankukka, voiheinä, lehmänkukka, koirankukka jne.


Saksalaisilla on lisäksi mm. Pustblume, Herzheil, Röhrl- oder Franzosensalat, Maiblume, Augenmilchkraut, Augenwurz, Wiesenlattich, Kuh- und Hundeblume, Schmalzblümlein.

Englannissa on nimityksiä lion´s tooth, priest´s crown, swine's snout, pissenlit, telltime, puffball, yellow gowan, wet-a-bed, wild endive, bitterwort, blowball, cankerwort, clock flower, doonheadclock, fortune-teller, irish daisy, piss-in-bed, heart-fever-grass, monks head, milk-gowan, witch gowan.

Vielä muutamilla kielillä:

islanti: túnfifill
karjalankieli
: pövräkukka
latvia: pienene
venäjä: oduvantsik
gaeli
Caisearbhn Caol dearg, bearnan bride
kiina: pu gong ying

Kielten ihmeellinen maailma







Eri kielet ovat rakenteeltaan ja sanastoltaan erilaisia. Aina tulee vastaan kaikenlaisia hauskoja yllätyksiä. Keräilen tähän blogiin vähitellen kaikenlaista hauskaa, mitä kielistä vastaan tulee.

Minua on viehättänyt ja hämmästyttänyt jo esimerkiksi se, että automerkki Escort onkin suomeksi seuralainen. Sitä asiaa en tiennyt, koska en ollut koulussa lukenut kuin erittäin lyhyen englannin. Vasta tv-ohjelman Escort myötä minulle selvisi totuus.
Minulla oli lapsena Daisy-niminen nukke, sellainen kiharainen kaunotar. Kuuna päivänä ei mieleeni ollut juolahtanut, että nimi tarkoittaakin jotain. Sehän on päivänkakkara, minkä asian opin vasta muutama vuosi sitten.
Entäs sitten sarjakuvasankari Zorro! Vasta kun harrastuksekseni aloin opiskella espanjaa, selvisi, että sehän tarkoittaakin kettua suomeksi.
Kun tällä tavoin asiat voi liittää johonkin vanhaan tuttuun, muistaa ne heti ilman vaikeuksia. Ikinä ei ole tarvinnut miettiä, että mitä se kettu nyt sitten olikaan espanjaksi.