Muutamia pikkuhuomioita kielenkäytöstä.
•**Ennen taisteltiin keihäin ja kilvin, mutta Sofi Oksanen ”vältteli autoja suomalaisin rekisterikilvin” kirjassaan Stalinin lehmät.
•**Moni esine saa jalat alleen ja se voi kävellä milloin mistäkin syystä. 1. Paikallislehdessä oli pari viikkoa sitten otsikkona: ”Vene lähti kävelemään”. 2. Mies sanoi tänä aamuna: ”Syödään tuo salaatti pois ennen kuin se lähtee kävelemään”. 3. Hän huuteli vielä keittiöstä: ”Käveleekö tuo kello ollenkaan?” 4. Ja näinä lama-aikoina saa moni työntekijäkin lähteä kävelemään.
•**Sibelius sävelsi musiikkia, mutta blogikirjoittajat säveltävät kaikkea muutakin: ”Tehdään ruokaa siitä mitä on: luovaa säveltämistä ja säätämistä”.
•**Keväällä voi olla huono keli maantiellä: on jäistä tai rapaista. Mutta jotkut puhuvat virheellisesti silti keleistä, kun tarkoitetaan säätä: ”Näillä keleillä kyllä matkustan etelään”. Vielä toisaalla: ”Sisäinen lämmönjärjestelmäni menee näistä keleistä aivan sekaisin.”
•**Toinen virheellisesti käytetty sana on liikenne. Usein sitä käytetään liikkeelle-sanan tilalla. ”Nyt tästä täytyy lähetä liikenteeseen”, kuulee sanottavan, vaikka henkilöllä ei ole aikomustakaan mennä omaa taloa pidemmälle liikenteen sekaan, vaan vain lähteä liikkeelle ja ruveta työn touhuun.
•**”Löytyykö nuoria verkostoitumaan vesille”. Sanaa verkostoitumaan on käytetty mukavan moniselitteisesti.
•**Eri kielten arvostusta kuvaa seuraava: ”Puhun espanjaa Jumalalle, italiaa naisille, ranskaa miehille ja saksaa hevoselleni.” (Kaarle V).
8 kommenttia:
Tuohon keli-sanan käyttöön olen minäkin kiinnittänyt joskus huomiota. On aina ollut vähän vaikeuksia löytää sille sopiva käännös esimerkiksi saksan kielestä, kaipa se käännetään Strassenzustand. www.sanakirja.org muuten mainitsee, että arkikielessä keli=sää.
Piti oikein tarkistaa, että milloinkas Kaarle V vaikutti. Mielenkiintoinen kielijärjestys.
Allu: Saksassa ei keleillä taida olla niin suurta merkitystä kuin täällä, jossa aina on jotain kelirikkoa ja rospuuttoa.
Villasukka: Minä olen aina luullut, että ranska olisi romanttinen kieli, jota puhuttaisiin naisille.
Onkohan kelit olleet hiihtäjille ongelmallisia, kun miehet eivät ole saaneet suksiaan suihkimaan. Onkohan keli -sana tullut rospuutoista suomen teillä, vai suksittelusta.
Äijänkäppyrä: oikein piti taas avata etymologinen sanakirja. Keli-sana on balttilaina. Liettuassa kelias ja latviassa cels, tarkoittavat tietä.
Joten kauaksi alkuperästä menee, kun suomalaiset ovat sitä säänä ruvenneet pitämään.
Kyllähän ranska romanttista on, mutta tuohon maailman aikaan ranska oli niin tärkeä valtio, ja kieli sen ajan englanti, joten siksi varmaan miehille.
Äärimmäisen sopivasti Bloggerin tarjoaman sanavahvistussana on "mundi".
Kirlah: Oikeastaan tuo keli-juttu on minusta ihan looginen - teiden kuntoon ja niillä pysymiseenhän se keli (=sää) vaikuttaa. Ehkä se monikkomuodon käyttökin tulee etymologisesta taustasta --> "näillä keleillä ei parane mennä ulos" tarkoittaisikin siis alun perin "näillä teillä (=tämän kuntoislla teillä) ei kannata mennä ulos"... ;)
Kyllä minusta keleistä (=säistä) senkin puoleen voi puhua monikossa, että säähän vaihtelee - päivän saatika viikon aikana voi esiintyä monta erilaista säätä (=säätilaa).
Nämä selitykset "säveltelin" nyt vallan omasta päästäni.
"verkostoitumaan vesille”
(Meneköhän suamaks:) Tuosta tuli mieleen yks tosi juttu, kun kerroin yhdelle nuorelle miehelle, että poikani surffailevat meren rannalla. Tämä poika hämillään: "Onko rannalla internetti?!"
Lähetä kommentti