Kaksi lasta keskusteli eläintarhassa norsuhäkin edessä. Toinen osoitti eläintä ja sanoi: "Kato miten iso efelantti!" Toinen oikaisi: "Ei se oo mikään efelantti, se on ronsu!"
Kielissä on ilmiö, jossa äänteet voivat vaihtaa paikkaa. Tällä on nimikin, metateesi. Sitä tavataan varsinkin lasten kielessä ja usein lainasanoissa.
Lainasanoista voisi olla esimerkkinä vaikkapa erisnimi Kristin > Kerstin, Kirsti.
Suomen murteissa erityisesti h-äänne siirtyilee eri paikkaan kuin alunperin: veneh>venhe.
Esimerkkeinä murteista:
kahmalo > kamahlo (karjalan murre)
tyhjä > tyihä (tornio)
Melko tavallista on äänteiden vaihtuminen myös vaikkapa seuraavissa sanoissa:
pihlaja >pihjala
tavara>tarava
harava>havara
Eräällä kollegallani oli tapana kokouksessa kärryiltä pudottuaan vääntää huvin vuoksi: "Mistä olikaan kymysys?"
Toinen taasen leikitteli tässä eräänä päivänä sanoilla: "Milloin sillä lääkärillä olikaan vatsaanotto?"
Eräs oppilas sanoi kerran: "Koe oli minusta mielenkiintoinen, mutta keksittymiseni oli miinus viidentoista luokkaa." Tällä oppilas halusi ilmaista sekä keskittymisen puutetta että sitä, että koe oli vaikeahko, eikä hän oikein keksinytkään vastauksia.
Eli tällaisilla äänteenmuutoksilla on mukava myös leikitellä, varsinkin jos tuloksena on jotain, mikä kuulostaa humoristiselta.
Viereinen kuva Rantasalmelta Aikhituvilta. Sana tulee saamenkielisestä sanasta aihki, joka tarkoittaa vanhaa korkeaa puuta. Mutta kuten paikan opas kertoi "koska savolaisilla on tapana viäntää kaikki", on paikan nimeksi otettu "viännetty" muoto aikhi.Aikhituvat-nimi siksi, että koko alue on rakennettu järven pohjasta sukelletuista parikin tuhatta vuotta vanhoista hakopuista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti