Eri blogeissa on kesän mittaan näyttänyt kiertelevän ns. meemi, jossa seitsemän annettua lausetta on pitänyt kirjoittaa omalla murteella. Keräilin vastauksia eri blogeista ja ajattelin, että olisi hauska nähdä niitä yhteen koottuna ja vertailla tällä tavalla, miten monin eri tavoin suomalaiset voivat saada asiansa ymmärretyksi. Minun oli pakko jättää pois monta löytämääni versiota, koska tästä jutusta olisi tullut tosi pitkä, jos kaikki olisi mukana. Jätin pois lähinnä sellaiset, jotka olivat aika yleiskielisiä, joissa ei hyvin selvästi voinut asettaa henkilöä jonnekin päin Suomea.
Kieli muuttuu koko ajan. Siitä syystä on kiva vertailla, miten ikä, asuinpaikka, koulutus, muuttoliike ja jopa sukupuoli vaikuttavat siihen, miten joku ilmaisee asiansa. Niin sanottuja puhtaita murteita ei enää juuri kukaan puhu. Kuitenkin on olemassa vielä murrepiirteitä, joiden mukaan henkilön voi sijoittaa tiettyyn osaan Suomea.
Olen tavannut henkilöitä, jotka kauan ulkomailla asuttuaan ovat tulleet parin kolmen vuosikymmenen kuluttua Suomeen ja puhuneet sitä murretta, jota lapsena olivat oppineet. Kaikki sisarukset ja muut lähiympäristössä ihmettelivät, miten tämä ”puoliksi ulkomaalainen” puhui tosi vanhaa kieltä. ”Eihän noin kukaan enää sano”, olivat kommentit. Mistäpä tämä muilla mailla asunut olisi uusia sanoja ja sanontoja kuullut!
Joka kohdassa ensimmäinen lause on kirjakielinen. Sen jälkeen sama ilmaus murteilla, jotta samaa lausetta on helpompi vertailla. Lista ei ole millään tavoin kaiken kattava, mutta onpahan vähän suuntaa antava murteiden moninaisuuteen.
a= ilmeisesti Hämeestä,
b= Tätä en oikein osaa sijoittaa. Kieli voisi olla ehkä jostain Kainuusta, voisi se olla Keski- tai Pohjois- Pohjanmaaltakin.
c= Etelä-Pohjanmaa
d=erään tuttavani kieltä. Hän on syntynyt Helsingissä, asunut mm. Satakunnassa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa.
e. Kymenlaakso
f. Etelä-Savo
g. Kaakkoismurre
h. Meän kieli
i. Varsinais-Suomi
1. Siskoni punainen mekko mahtuu myös minulle.
a. Siskon punanem mekko sopii mullekki.
b. Siskon punanen mekko mahtuu mullekki.
c. Mäkin maharun siskoon
punaasehen tanttuhu.
d. Mun siskon leninki kyllä mahtuu mulleki.
e. Sisko punane mekko mahtuu miullekii.
f. Siskon punane mekko männöö mullekkii.
g. Miun siskon punane hame mahtuu miullekkiin.
h. Systerin punanen läninki mahtuu minullekin.
i. Kyl mää siihen siskon punaseen kolttuun mahrun.
2. Tarvitsetko apua kirjoitustehtävässä, jonka maantiedonopettaja antoi?
a. Tarttek sää apua läksyssä, jonka maantiaron ope anto.
b. Tarttekko apua kirjotustehtävässä, jonka maantiedonopettaja anto?
c. Tarttekko apua siinä kiriootukses, minkä maantiaron opettaja antoo sulle?
d.Tarttekssä apuu siin kirjottamisjutskassa, jonka toi mantsanope anto?
e. Tarvitko apuu kirjoitustehtäväss, jonka maantieonope anto?
f. Tarviitsiä apuva siinä?
g.Tarviit siä apuva kirjotushommassa, minkä maantiijonopettaja anto?
h. Häätyykö sinua auttaa siinä kirjoitustehtävässä minkä maantiijon opettaja antoi?i. Tarttek sää apuu siin maantiaron open antamas sepustukses?
3. Hyvä on, tehdään niin kuin sinä ehdotit.a. Joo, tehrään nii kus sää sanot.
b. No tehhään sitte niinko sie tahot.
c. No joo, teherähän niinku sä käskit.
d. Okei, tehään sit niin ku sä sanoit.
e.
Hyvä o, tehää niinku sie ehotit.f.
Selevä.
g.Tehään sit silleen niinku siä sanot.
h.
Hyvä on teemmä vain niin kuin sie sanoit.
i. Hyvä o, tehrää sit nii ku sää sanoit.
4. Isäni äiti kertoi hakevansa meidät noin kello 17.45.a. Mummu sano tulevansa hakeem meirät siinä varttia vailla kuus.
b. Mummo sano hakevansa meät joskus varttia vaille kuusi
c.
Mumma toimitti notta se hakoo meirät kuuren mais.d. Mummi kerto, et se hakee meidät (meiät) siin viistoista vaille kuus.
e.
Mummi lupas hakee meiät noin viistoist vaille kuus.f.
Meijät haetaa viistoista vaile kuus.
g. Mamma haasto et se tulee hakeen meijät varttia vailla kuus.h.
Mummu/ämmi sano hakevansa meät siinä varttia vailla kuusi.
i. Mamma sano tulevas vartti vail kuuren mais meit hakemaa.
5. Matkustinkin Helsinkiin linja-autolla, koska myöhästyin junasta.a. Mää meni Hesaan pussilla, kum mää myähästyj junasta.
b. Menin eskelisellä helsinkiin ko en ehtiny junnaan.
c.
Mä myähästyyn Helsingin junasta ja meninki liniautolla.d. Mä meni(n) sit Hesaan bussilla, ku myöhästyin junasta.
e.
Mie matkustinki Helsinkii bussill, ku myöhästyin junast.f.
Mänin linja-autola,juna jätti.
g. Miä mänin sit Helsinkiin linkkarilla, ku myöhästyn junasta.h. Mie matkustinkin Helsinkiin bussilla, ku mie myöhästyin junasta.
i. Mun tartti sit mennä Helsinkii linkkaril, ku en kerenny junaa.
6. Oletko nähnyt missään isoveljeni matkapuhelinta?a. Ook sää nähny sitä sen kännykkää, sem Matin meinaan.
b. Ookko nähny missään isoveljen kännyä?
c.
Ookko nähäny mihinään meirän Pekan kännyä?d. Ooks sä nähny missään mun veljen kännyä?
e.
Ootko nähny missää isovelje puhelint?f.
Ootko nähnä veljen kännykköö?
g. Oot siä nähny isovelin kännykkää.h.
Olekko nähnyt missään ison veljen mopiilia?
i. Oleksää nähny velipoja kännykkää?
7. Ostitko sen hameen, jonka näimme viime viikolla Hennes&Mauritzissa?a. Ostik sää se hamee, jota me katteltii HM:ssä just viikko sitte.
b. Ostikko sen hammeen joka me nähtiin viime viikolla hennesillä?
c. Ostikko sä sen tantun, jonka me näimmä mennä viikolla Henkkamaukas?
d. Ostiks sä sen hameen, mikä me nähtii viime viikol siel Hennes&Mauritzis
e. Ostitko sen hamee, joka nähtii viime viikoll x&x:ss?
f. Ostitsiä sen hoo et ämmän hammee?
g.
Ostit siä sen hameen, mikä myö nähtiin männäviikolla
Henkkamaukassa?
h. Ostikko sen hammheen jonka met näimmä männä viikolla henkkamaukassa.
i. Ostik sää sen leninkin siält Hennes&Mauritsist ku ol siäl viime viikol?
