Siansaksa on sellaista kieltä, jota kuulija ei ymmärrä. Se voi olla jotain käsittämätöntä mongerrusta tai tai vain yksinkertaisesti ulkomaalaisen puhumaa vierasta kieltä. Ruotsiksi siansaksa on rotvälska ja saksaksi Kauderwelsch. Välska ja Welsch tarkoittivat kaikkea, mikä oli vierasta ja ei-germaanista. Se oli usein kulkureiden ja rosvojen puhumaa salakieltä.
Pienten lasten kielikin voi olla siansaksaa tai ihan hepreaa, jos ihmiset eivät saa niistä mitään selvää. On olemassa myös lasten keksimiä leikkikieliä, joita lapset keksivät 10-13-vuoden iässä.
-lampaanlatina-nimitystä käytetään joskus siansaksan synonyyminä, mutta se on useimmiten yksi leikkikieli. Tavuja voi tulla sanan eteen, väliin tai loppuun: Mitinä lution latipiolla lutinta. Minä luon lapiolla lunta.
-kontinkieli on myös melko tunnettu leikkikieli. Siinä siirrellään sananosia edestakaisin: Minä kontti kona mintti konin mentti kolaan kyntti kouantaina lantti. Minä menin kylään lauantaina.
-elestakaseksi on sanottu Kangasalla kontinkielen tapaista leikkikieltä: Lekal sijuak paakil niksenjä sakans. Kalle juoksi kilpaa jäniksen kanssa.
-rentu-nimitystä on käytetty äskeisestä Viipurin läänin Pyhäjärvellä: Läkyl mätä tuutun hävä selliseltlap huupuh lästätäl täkiel tamut vinhu sivuok. Kyllä tämä tuntuu vähän lapselliselta puhua tällaista kieltä mutta huvin vuoksi.
Erilaisista leikkikielistä ja niiden käytöstä lisää mm. täällä:
http://koti.mbnet.fi/joyhan/R5.html
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2437
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti