Sana talo on nykysuomalaiselle yleensä melko yksiselitteinen: Punainen valkonurkkainen talo perunamaan laidassa järven rannalla. Myös kielellisesti sana on ihanteellinen, niin säännöllinen ja selkeä taivutukseltaan, että se on kaikkien kielioppien mallisanana taivutuksesta. Se on samaa juurta kuin talas, joka tarkoittaa veneen ja kalastustarvikkeiden suojakatosta.
Mutta kun mietitään muita asumiseen liittyviä sanoja, ei merkitys olekaan enää niin yksiselitteinen. Se mikä meillä on talo, on virolaisilla maja. Suomessa sen sijaan majaa pidetään punosseinäisen, savella silatun pronssikauden asumuksen nimenä. Tai lapset rakentavat itselleen risumajan. Oma merkitys on myös ilmauksilla pitää majaa ja majailla. Virolaisten talu tarkoittaa yleensä maatilaa, mikä merkitys suomenkin talolla on alun perin ollut.
Mutta asumiseen jos mihin liittyy suuri joukko sanoja, jotka tarkoittavat samaa, mutta niiden tyyliarvo on eri. Melko lähellä samaa merkitsevänä synonyyminä on tupa. Sanotaanhan vieläkin punainen tupa ja perunamaa. Tai monet pohjalaiset puhuvat edelleenkin tuvan rakentamisesta, vaikka rakentavat asuinlähiöön omakotitaloa.
Pirtti on toinen koko taloa tarkoittava sana: Metsään nousi pirtti. Sana on lainattu slaavilaisilta. Pirtti ja tupa ovat myös yhden huoneen nimityksiä, alun perinhän talossa on ollut vain yksi huone.
Huone tarkoittaa nykyään yhtä huonetta, mutta sen merkitys on ollut ennen laajempi, se on tarkoittanut taloa, rakennusta, mutta myös kotia, perhettä ja koko sukua. Samoin viron hoone tarkoittaa rakennusta. Puhutaanhan meillä vieläkin kasvihuoneesta (virolaisilla kasvuhoone), vaikka ruotsissa ja saksassa sen on drivhus ja Treibhaus. Raamatussa sanotaan: Hän oli Daavidin huonetta ja sukua. Se mikä suomessa on nykyään huone, on virossa edelleenkin tuba: vannituba, elutuba (kylpyhuone ja olohuone). Tuba-sanan synonyymi huoneelle virossa on ruum.
Koti tulee ikivanhasta sanasta kota. Pohjoiskarjalaiset tarkoittavat myös piha-sanalla kotia. Kollegani, joka on siellä ollut opettajana, sanoi ihmetelleensä, kun oppilas kysyi häneltä: ”Saanko hakea kirjan pihasta?” Tällä tarkoitettiin nimenomaan, että kirja oli jäänyt kotiin eikä koulun pihaan. Piha-sanan merkitys on ollut aidan seiväs, mistä merkitys on laajentunut merkitsemään näillä seipäillä aidattua aluetta, ja sehän on ollut ihmisen koti, kaikki mikä on aitauksen sisällä.
Vielä löytyy taloihin liittyviä sanoja kuten mökki ja torppa. Torpan merkitys oli historiallisesti vuokratila (työllä maksettiin vuokra) tai pieni talo. Ruotsalaiset käyttävät yleisesti kesämökistä torp-sanaa, joka on yleisgermaaninen sana.
Kuvailevia huonon talon sanoja ovat vielä mm. tölli, tönö, hökkeli, rötiskö, koppi. Huonon kodin kuvailuun käyvät lisäksi mm. liiteri, vaja, läävä, talli, arkikielisiä esim. boksi, luukku - hienojen talojen linna, palatsi, huvila, kartano, villa.
Ruotsinruotsissa villa tarkoittaa tavallista omakotitaloa, suomenruotsissa se on kesämökki.
Uudempi aika on tuonut tarpeen erilaisille muille sanoille: rivitalo, paritalo, kerrostalo, pilvenpiirtäjä jne. Asunto, huoneisto, asumus, rakennus ovat uudempia sanoja asumiseen liittyen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti