Monelle tuntuu olevan yllätys, että suomen sukukieliä puhutaan ihan Suomen rajan tuntumassa, ja vieläpä kieliä, joita on helpohko ymmärtää. Suomalais-ugrilaiset kielethän jaetaan tällaisiin pääryhmiin: saamelaiset kielet, itämerensuomalaiset kielet, mordvan kielet, marin kielet, permiläiset kielet, ugrilaiset kielet, samojedikielet.
Itämerensuomalaisia kieliä ovat: suomi, viro, karjala (varsinaiskarjala eli vienankarjala n. 40 000 puhujaa, aunus n. 30 000), lyydi (n. 5000), vepsä (n. 6000), vatja (n. muutamia kymmeniä puhujia), inkeroinen (muutama sata), viro (n. 1 milj.), liivi (n. 15 puhujaa). Kielten puhujat ovat uhkaavasti vähentyneet nuoremman sukupolven venäläistyessä tai muuttaessa pois entisiltä asuinalueilta.
Vepsän kieli kuuluu itämerensuomalaiseen kielihaaraan ja sitä puhutaan Äänisen etelä- ja länsirannalla. Vaikka vepsän kieli on hyvin läheistä sukua suomen kielelle, ei moni ehkä tajuakaan, että sitä voisi vaikkapa vaivatta ymmärtääkin.
Olen kerännyt lukusanat yhdestä kymmeneen viidellä sukulaiskielellä vertailun vuoksi. Itämerensuomalaiset viro ja vepsä ovat hyvin suomen kaltaisia, pohjoissaamessakin on jotain tutunomaista, samoin Venäjällä asuvien marien kielestä voi hyvällä tahdolla nähdä jotain yhtäläisyyttä. Mutta unkarin kielessä on maallikon vaikea havaita mitään samankaltaisuutta.
| Suomi | viro | vepsä | pohjoissaame | mari | unkari |
|
| yksi kaksi kolme neljä viisi kuusi seitsemän kahdeksan yhdeksän kymmenen sata tuhat | üks kaks kolm neli viis kuus seitse kaheksa üheksa kümme sada tuhat | üks kakš kolme ne´l viž kuź šeittšeme kahesa ühesa kümmenez sada tuha | okta guokte golbma njeallje vihtta guhtta čieža gávcci ovcci logi čuohti duhád | ikte, iktyt kokyt,koktyt kumyt nylyt wizyt kudyt šymyt kandaše indeše lu šüdö tüžem | egy kettő három négy öt hat hét nyolc kilenc tíz száz ezer |
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti