Kirsin ja kirren

Kirsi on Kristiina-nimen lyhentymä ja hellittelymuoto, joskus sitä käytetään myös Kirstin kutsumamuotona. Moni muukin nimi on Kristiinan kansanomainen muoto ja puhuttelunimi, kuten Kirsti, Tiina, Stina, Stiina, Krista. Kristiinan johdannaiset ovat varsin yleisiä eri muodoissaan monissa maissa. 1970- ja 1980-lukujen paikkeilla nimi oli oikea muotinimi. Vuonna 1981 se oli viidennellä tilalla kaikista 15-vuotiaiden tyttöjen etunimistä.

Kirsillä ei ole mitään tekemistä kirsikan kanssa, vaikka sanat kovin muistuttavatkin toisiaan, ja usein kuulee sen liitettävän juuri kirsikoihin. Kirsikka tulee muinaisruotsin kerseber-sanasta, joka tarkoitti kirsimarjaa. Tätä voidaan seurata saksan ja latinan kautta aina kreikan kerasía-sanaan saakka, joka tarkoittaa kirsikkapuuta.

Kirsi tarkoittaa myös routaa, jäätynyttä maata. Pieni kyselykierros lähipiirissä osoitti, että vain yksi kymmenestä tiesi sanalle jonkin muun merkityksen kuin etunimi, vaikka sitä näkee ristikoissakin runsaasti. Kirrellä on eri merkitys sen mukaan, missä päin Suomea puhuja asuu. Länsi- ja kaakkoismurteissa sillä tarkoitetaan routaa, Etelä-Pohjanmaalla se voi olla myös vaikkapa lätäkön pintaan tullut ohut jääkerros. Joillakin läntisillä alueilla se voi olla keväinen kova hanki, puhutaan kirsikannosta.

Kirsi taipuu eri tavalla riippuen merkityksestä. Etunimenä se taipuu Kirsi, Kirsin, Kirsillä mutta merkityksessä routa sitä taivutetaan kirsi, kirren, kirressä. Sanoilla ei alun perin ole mitään yhteyttä keskenään, ne vain ovat sattumalta samannäköisiä.