Etunimistäkin voi tulla yleisnimiä tai tiettyä etunimeä käytetään jossain kiinteässä sanonnassa.
”Sitä ei tiedä (elävä) Erkkikään” on nykyään yleinen sanonta. Stadin slangin suursanakirjan mukaan erkillä on tarkoitettu myös erektiota tai hashista tai se on tyhmän ihmisen synonyymi. Paholaista on kutsuttu joskus Vanhaksi Erkiksi.
Erkki Esimerkki on kiinteä ilmaisu kaavakemalleissa, ilmeisesti yhdistelmän sointuvuuden vuoksi. Saman asian ajaa kuin Matti Meikäläinen.
Jorma taas on synonyyminä penikselle, ja ahkera jorman käyttäjä Häntä-Heikki tai Kikkeli-Ville. Heikki voi olla myös markkinoiden Helppo-Heikki.
Tyhmän synonyymeiksi ovat tulleet jostain syystä myös Tauno, Urpo, ja Uuno. ”On siinä yks tavallinen tauno”.
Hemmo ei välttämättä ole tyhmä, onpahan vain yks tyyppi, hemmo, heppu. Naispuolisena vastineena olen kuullut joskus: ”Maailmassa on parempia laulajia kuin joku ihQ elli, tavallinen tavis”. Tyttö on joskus myös Doris: pitäis löytää joku dooris.
Naisista en keksinytkään niin helposti kiinteitä ilmaisuja kuin miehistä. ”Voi pyhä Sylvi” tai ”Voi hyvä Sylvi soikoon” ovat tavallisia huudahduksia. Sanonnalla ei kai tarkoiteta ketään sylviä erikoisesti, sanonta vain sointuu sopivasti.
Käsivarren alla roikkuvat ”läskit” ovat allit. Nimitys johtuu siitä, että Alli Paasikivellä oli ilmeisesti sellaiset.
Kotona saattaa jollain naisella olla vihtori, joka ihan simona tekee kaiken, mitä käsketään. Toivottavasti ei ole kuitenkaan aivan oskarinkokoinen. Matti Myöhäisiä on aina joka tilaisuudessa, saattaa heillä olla vaikka matti kukkarossa. Huonovointiselle puolestaan voi tulla yrjö kylään.
Lankeaa kuin manulle illallinen, ei itse asiassa ole kukaan Manu, vaan sanonta on tullut siitä, että ennen manni, ammattimies, suutarimestari tuli taloon tekemään kenkiä, ja hänelle lankesi illallinen luonnostaan.
Nimi voi myös liittyä kiinteästi johonkin asiaan tai edustaa jopa kansallisuutta. Ulkomaisissa Suomi-vitseissä päähenkilönä on useimmiten Pekka. Pekka edustaa suomalaisia samalla tavalla kuin Igor tai Iivana edustaa kaikkia venäläisiä, ryssiä: siellä oli joku iivana. Ruotsalaisia puolestaan edustaa Håkan, jolla voidaan viitata myös homoihin.
Pikkutuhmissa vitseissä on aina pikku-Kalle, ei koskaan vaikkapa pikku-Seppo.
Kiinteänä voi pitää myös sanaparia Matti ja Maija. Ei voisi kuvitellakaan, että sanottaisiin vaikkapa Markku ja Sari.
12 kommenttia:
Paljon tuossa, mitä en tiedä...
Taitaapa oma poikakin olla mukana.
Se on kyllä ihan matti, että meillä kotona oli joskus itkuiikka ja toisinaan avulias aatuakin, ja niin rupesi sitten lyyti kirjoittamaan. Tämä vasta eetvarttia teki, vaikka ulkona satoi kuin esterin pyllystä. Laiskajaakko myös rupesi sekä ovimikoksi että tiskijukaksi, sivutöinään remonttireiskaksi. Eipä ihme, että hänelle saattoi tulla kylään tyttövieraita eli Anna Ylen. Isoiita se muisteli vaan sellaisia aikoja, kun oli vielä sentraalisantroja. Ja kaikkia meitä riivaa se vanha aatu!
ja sitten on vielä nää lotat ja martat
Tulivatko Kassi-Alma, Lappu-Liisa ja Parkki-Pirkko mainittua, entä Lyyti joka rupesi kirjoittaan. Entä Kipu-Sisko, Kylmä-Kalle, Lepo-Lasse. Reinot tai ainot jalassaan tietysti.
On tietysti myös Kuuma-Kalle ja Hoppu-Heikki ja Hidas-Hippo. Minun isäni käytti ilmaisua Kota-Mikko=tyhjätasku. Jörö-Jukka on tietysti myös.
No olipas jäänyt monta mainitsematta ja minä kun oikein nimiluettelo edessäni olin muistelevinani joka nimestä jotain.
Eniten minua ihmetyttää, että en Aatusta muistanut mitään, vaikka ne ovat ihan tuttuja, mutta en varmaan halunnut lapsenlasta sotkea tällaiseen :D
Nämä julkaistuani sain tietää, että kuulemma ainakin joissain piireissä on kehitelty ison yrjön rinnalle pikku pirjo. Sitä en ollut ennen kuullut.
Maalaiselle kiitos kehuista.
Olipas tosi kiva ja asiatunteva teksti! Kiitos!
isäni Aatos, täti Kaiho, toinen Vieno
tuollaisia nimiä
Elina: kiitosta vaan itsellesi.
Hannele: Aika jännä, että laitettu kaikille nimet, jotka tarkoittavatkin jotain.
Hyviä listoja! Tästä tulee mieleen vastaava kehityskaari erisnimestä yleisnimeksi: tuotenimen vakiintuminen arkiseksi.
Alun perin olivat Monosen hiihtokengät, mutta nyt kaikki hiihtokengät ovat monoja.
HeTeKa (taisi olla Helsingin Teräskaluste) valmisti joustavia rautasänkyjä, ja pian kaikki vastaavat rautasängyt olivat hetekoja.
Onko muita vastaavia ilmiöitä nykyelämästä? Kännykkää ei oikein voi käyttää esimerkkinä, sillä se ei koskaan ehtinyt vakiintua tuotemerkkinä.
Ei oo totta:
siitä aiheesta olen kirjoittanut jotain mm. 10.8.2008 tässä osoitteessa:
http://kirlah-kielet.blogspot.com/search?q=heteka
Anteeksi, kirjoitus on ollut 9.8.2008, eikä kuten äsken kirjoitin.
Lähetä kommentti