Laskiaisena laskeuduttiin paastonaikaan ja nyt kohta pääsiäisenä päästään siitä. Liekö joukkotiedotusvälineiden ansiota, että ihmiset tuntevat nykyään melko hyvin vuoden eri juhlapäivien nimien merkityksen ja vanhoja tapoja. Monet vanhat tavat ovat elpyneetkin, jos vertaan vaikka 30 vuotta sitten vallinneeseen tilanteeseen. Taitaa olla internetin ansiota, että pääsiäisviikon päivien vanhat nimityksetkin alkavat olla taas monen tietoisuudessa. Sukkasunnuntai, Malakomaanantai, Tikkutiistai, Kellokeskiviikko, Kirstorstai, Pitkäperjantai ja Lankalauvantai. Internetistä löytyy lisää erilaisia versioita viikonpäivien nimistä ja muutakin tietoa pääsiäisestä.
Monilla viikonpäivien nimityksillä ei ole ilmeisesti ollut mitään sen kummempaa merkitystä, ovatpahan vain sointuneet hyvin. Kiirastorstai oli kuitenkin muinaisruotsissa nimeltään skirsla-thorsdagher, jossa alkuosa tarkoittaa puhdistusta. Kiirastorstaista on syntynyt myös nimitys kiira, joka on Suomen joillakin alueilla tunnettu paha uskomusolento. Kiirastorstai oli erityisen suotuisa päivä kiiran karkottamiseen, silloin ihmisten asuinympäristöt puhdistettiin demoneista. Samoin kiirastuli viittaa puhdistamiseen. Myös englanninkielinen Maundy Thursday viittaa jalkojen pesuun. Jeesushan pesi opetuslasten jalat ennen ehtoollista.
Kiira on nykyään myös suosittu etunimi. Väestörekisterin nimipalvelun mukaan 2000-luvulla on annettu jo yli 300 tytölle tuo nimi, kun taas 1980- ja -90-luvuilla yhteensä oli yli 300 tyttöä saanut Kiira-nimen. Wikipedian mukaan Kiira etunimenä olisi samaa alkuperää kuin Kira ja Kyra, joiden alkuperä lienee persian Kûrush-nimessä. Kiira-etunimellä ei siis ole yhteyttä kiirastorstaihin.
4 kommenttia:
Valaiseva postaus! A mistäpä tulee KIRLAH?
Utukka: enpäs huomannutkaan, että se on samankuuloinen. Se on lyhenne etu- ja sukunimieni alkukirjaimista, kylläkin ilman ääkkösiä.
joo, suomalaisesta paikallisradiosta kuulin nuo nimitykset.
Hannele: todella paljon panostetaan tiedotusvälineissä perinnetietouteen, olen huomannut.
Lähetä kommentti