Euroopassa on eri arvioiden mukaan n. 200-300 kieltä! Miksi arvio heittää noin paljon? On vaikea päätellä, mikä katsotaan kieleksi, mikä murteeksi. Esimerkiksi norjaa ja ruotsia voisi hyvällä syyllä pitää samana kielenä, koska ihmiset vaivatta ymmärtävät toisiaan. Rauman ja savon murteita voisi sen sijaan pitää omina kielinään, sillä kuulija ei aina ymmärrä puhujaa, tai ei ole ymmärtävinään!
Maailmassa on vähän yli 200 valtiota, mutta 20 valtiossa puhutaan noin 70 % maailman 6000 kielestä. Euroopassa puhuttujen kielten määrä on vain noin kolme prosenttia kielten kokonaismäärästä.
On melko yleinen luulo myös se, että Euroopan kansallisvaltioissa puhutaan yleensä vain yhtä kieltä. Väittämä ei pidä paikkaansa alkuunkaan. Melkein joka maassa on virallisen kielen lisäksi useita vähemmistökieliä. Virallisesti useampikielisiä ei ole montakaan kuten Belgia, Irlanti, Suomi ja Sveitsi. Sveitsissä on peräti neljä virallista kieltä (ranska, saksa, italia ja retoromaani). Vähemmistökielenä voi olla jokin jossain muussa maassa tunnettu valtakieli, kuten suomen kieli Ruotsissa tai saksan kieli Tanskassa. Unohtaa ei sovi eri maiden viittomakieliäkään. On paljon myös kieliä, joista kaikki eivät ole kuulleet puhuttavankaan.
Jo Pohjoismaissa puhutaan monenlaisia kieliä. Meän kieli Tornionjokilaaksossa ja kveeni Pohjois-Norjassa ovat kehittyneet suomen kielestä.
Saamen kieltä puhutaan kaikkien pohjoismaiden pohjoisosissa, sekä Venäjän puolella. Saamen kieliäkin on yhdeksän erilaista, eivätkä puhujat ymmärrä välttämättä toisiaan. Onhan se ymmärrettävääkin. Norjassa puhuttu eteläsaame on varsin kaukana maantieteellisesti Suomessa puhutuista inarinsaamesta, pohjoissaamesta ja kolttasaamesta.
Yhteisestä pohjoismaisesta alkukielestä omaan suuntaansa ovat kehittyneet islanti sekä fäärinkieli Färsaarilla. Norjalaisilla on peräti kaksi virallista norjan kieltä, bokmål (jossa on nähtävissä tanskan vaikutus) ja nynorsk (joka perustuu paikallisiin murteisiin).
Kulkijat ja romanit puhuvat Norjassa ja Ruotsissa romania. (Kulkijoiden kieli romani, romanien romanes). Romani ei ole saanut omaa kirjakieltä, sillä romanit itse ovat halunneet pitää kielen salakielenä ja vastustaneet kirjojen ja sanakirjojen julkaisemista tällä kielellä.
Vielä muutama henkilö puhuu Norjassa jiddišiä eli juutalaissaksaa. Yksi vähemmistöryhmä Norjassa on ollut metsäsuomalaiset, mutta heidän kielensä on kuollut.
Tanskaan kuuluvassa Grönlannissa puhutaan tanskan lisäksi grönlannin kieltä, jossa on kolme eri päämurretta. Grönlannin kieli ei ole millään lailla sukua pohjoismaisille kielille. Tanskassa asuu lisäksi melko suuri saksankielinen vähemmistö.
Euroopassa puhuttavien kielien määrää ovat lisänneet viime aikoina eri maista tulleet siirtolaiset. Erilaisia Afrikan kieliä, arabia, vietnamia jne. alkaa kuulla päivittäin.
Muun Euroopan tuntemattomammista kielistä kirjoitan myöhemmin.
Lähteinä mm. Johansson Marjut, Pyykkö Riitta (toim.): Monikielinen Eurooppa. Gaudeamus. Helsinki 2005.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti