tiistai 8. huhtikuuta 2008

Ilmeistä päätellen on ilmeistä, että ilmeistä ei voi päätellä


Kun tyttäreni olivat pieniä, he olivat kovin murheissaan katsottuaan televisiosta Iiris-rukkaa, jonka isä lähti ulkomaille. He olivat voivotelleet tapausta naapurissakin. Naapurin täti oli yrittänyt lohduttaa: ”Ei hätää, kyllä se Iiriksen isä lopussa palaa!” Ei arvannut täti ennakkoon, että tuloksena olisi kotona vielä kovempi huuto. Lapset itkivät kotona ja kyselivät, millaiseen tulipaloon Iiriksen isä oikein joutuukaan!

Suomen kielelle on tyypillistä, että sama sana voi merkitä monta eri asiaa. Sanoilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa, ne vain sattumalta ovat samannäköisiä. Tällaista tilannetta sanotaan homonymiaksi. Sanat ovat toistensa homonyymeja. Sanojen taivuttelu ja murteiset muodot vain lisäävät homonyymisten sanojen määrää. Tässä joitakin esimerkkejä.

1. Sana on sama kaikissa muodoissa:
laskea: Laske kotilaskusi. - Ala mennä; laske jo tämä mäki alas!
lippu: Suomen siniristilippu. – Ostin lipun teatteriin.
Juuri homonymian takia on paljon käännöskukkasia, joko tahattomia tai tahallisia vitsejä. Vanha vitsihän on: Laskekaa Suomen lippu! – Räkna finska biljetten! Tämän vitsin innoittamana mieheni laittaa nykyään aina piletin salkoon. Ellei sitten suorastaan innostu pilettämään.

2. Sanat perusmuodossaan ovat samanlaiset - taivutusmuodoissa poikkeavat:
kuusi: Tien toiselta puolelta kaadettiin viisi koivua ja toiselta

kuusi. Montako puuta kaikkiaan metsuri kaatoi? (Vastaus: kuusi).
Taipuu: kuusen, kuusta - kuuden, kuutta

vuori: Tunneli louhittiin tähän vuoreen. - Hän ompeli sisätaskun takin vuoriin.

3. Sanan jotkut muodot ovat sattumalta samanlaisia. Juuri sanojen taivutusmahdollisuuden takia näitä on paljon.
korvaan: Vettä meni korvaan. - Kyllä minä sen sinulle korvaan.

teitä: Muistelen kaikkia teitä. - Hän ajeli pitkin teitä.
sataa: Kylläpä nyt sataa - Hän luki sataa kirjaa.
niistä: Niistä nenäsi! - Hän sai niistä allergiaoireita.

4. Sana voidaan ottaa vertauskuvaksi - erityisesti puhekielessä:
mäyräkoira ja "mäyräkoira", huuli "huuli", kapula ”kapula”.
Ruotsissa pitkään asunut suomalainen pariskunta oli ihmetellyt Turun satamassa: ”Mitä tarkoittaa, kun nuoriso roikkuu kapula toisessa kädessä ja mäyräkoira toisessa!”

Vielä pari vitsiä, joissa on käytetty hyväksi homonymiaa:

Kun lakkaa satamasta, haetaan lakkaa satamasta.
Viedään karjalantaa Karjalan taa.
Veronmaksajat, pitäkää varanne!

Koulun biologian opettaja joutui eroamaan, koska hänestä kaikki varpusetkin
näyttivät kurjilta. – Toinen versio samasta vitsistä: Maanantaiaamut on
sellaisia, että joutsenetkin näyttävät kurjilta.

Juice Leskinen on käyttänyt hyväkseen juuri sanojen homonyymisyyttä:

Runo kirjasta Räkä ja roiskis:

HAI

Laiturilla illalla haitari soi.
Haita se harmitti. Haita risoi.

Myrkkyä on hain haimassa annos.
Säilykepurkissa haimassa-annos...

Väärään paikkaanko eilen hairahti
riutalta lähetetty, vakuutettu hairahti?

Olisiko suuremmin haitaksi
jos tilattaisiin haitaksi?

Miksi siis karille hai karautti?
Kirjoita!
Osoite: Haikara, (45410) UTTI

Ei kommentteja: