Aivokääpiöstä homoksi

Haukkumasanoja on joka paikka pullollaan, mutta ehkä niitäkin voi vähän analysoida. Eri aikoina haukkumat ovat olleet erilaisia.

A. Aikaisemmin, muutama vuosikymmen sitten, haukkumasanoja otettiin sellaisista ilmauksista, jotka viittasivat älyn vähäisyyteen:
älykääpiö, aivokääpiö, aivoinvalidi, aivoton, kaistapää, kajahtanut, pahviaivo, lahopää, luupää, puupää, pällipää, pölkkypää, idiootti, hölmö, höntti, höhlä, tyhmä, tärähtänyt, pöljä, pöllö, ääliö, pimeä, kreisi, taliaivo, typerä, kaheli, älyvapaa, dorka (tulee ruotsista dåre), debiili, imbesilli, dille (tulee ruots. dillig), vajaa

Ennen hullua äänettömästi näytettiin pyörittämällä ohimolla etusormea ja osoittamalla sitten toista. Äly oli tärkeä.

B. Nykyisin haukkumasanat otetaan pääasiassa seksin maailmasta ja ulkonäöstä:
homo, huora, mulkku, mulkero, runkku, lehmä, läski.

Tähän voi taas verrata sitä, että hullua äänettömästi esitetään nykyään näyttämällä keskisormea, mikä tulee kai miehen elimestä.

Tai jos aivojen tilaan viitataan, viitataan lähinnä vammaisuuteen tai muuhun ominaisuuteen yleensä:
vammainen, sairas, ceepee, värivammainen (neekeri), skitso, seko, sekopää, juntti (tulee englannista lyhenteestä yunt: Young Urban Non-Talented).
Ja mielenkiintoista on myös, että nykyihmiselle sellainen sana kuin nynny on solvaava.
Sanojen tyyliarvo muuttuu. Vammainen ja neekeri eivät ole olleet mitenkään negatiivisesti latautuneita, vasta viime aikoina niistä on tullut haukkumasanoja.

C. Eläinressukat ovat saaneet olla ”uhreja”, kun ihmiset etsivät haukkumasanoja:
pöllö, sika, liero, käärme, pukki, lehmä, lepakko.
Jotkut eläimet eivät ole kelvanneet irvistelysanoiksi, vaikka ihmistä on niihin muuten verrattu, esim. susi ja kettu.

D. Jostakin syystä miesten nimiä on otettu haukkumasanoiksi, vanhastaan ja nykyisin:
uuno, urpo, eino, einari, tauno, tahvo, viljo, väinö, erkki, antero, yrjö.

Lieneekö naisten nimiä ollenkaan haukkumina? Tulee vain mieleen Hauskojen kotivideoiden juontajan Sampo Marjomaan käyttämä nimi Irma, kun joku nainen on urpoilemassa. Irmasta saattaa näin helposti tulla negatiivisesti latautunut. Jorma ja Urpohan ohjelmassa jo toheloivat.

Vielä vitsi näistä haukkumisista - Minkä arvonimen Cygnaeus
sai, kun hän perusti kansakoulun Suomeen? Vastaus: Uuno.

F. Monet vanhan ihmisen tavalliset nimitykset ovat muuttuneet negatiivisiksi:
ämmä (= isoäiti) ja ukko (= isoisä, tai vanhempi mies yleensä, vrt. Ukko ylijumalana).
Joillain keskustelupalstoilla on käyty kiivastakin keskustelua siitä, ovatko esim. akka, eukko, muija ja ämmä haukkumasanoja. Asia nyt vain on niin, että ne ovat eri murteissa erityylisiä. Jos pohjalainen sanoo vaimostaan akka, se on normaalia kieltä, kun taas itäisissä murteissa ämmä on normaalia. Itse asiassa on niin, että puhetapa on merkityksellisempi kuin sana, joka lausutaan. Ja eri tilanteissa ja eri ihmisille sanat merkitsevät aina eri asioita.

E. On vielä tällaisiakin:
mäntti, torvi, taukki tohelo, törppö, törttö ja pönttö.