lauantai 2. maaliskuuta 2013

Riidenliekoa riisiin

                              Riidenlieko, kansanomaisesti harakanvarvas
Oli puhetta näsiästä ja siinä yhteydessä tuli esiin sen kansanomainen entinen nimi riidenmarja. (Kasvi tekee punaiset, erittäin myrkylliset marjat).
On olemassa myös riidenlieko. Mutta mistä tuo nimitys riiden? Huomaatko heti suoralta kädeltä, mikä on riiden-sanan perusmuoto?
                                     Näsiä, kansanomaisesti riidenmarja
Kokeilepa taivuttaa saman mallin mukaan kuin hiiden! Tai vielä helpompi: viiden! Saadaan siis riisi perusmuodoksi. Tällä ei ole mitään tekemistä kiinalaisten lempiruoan riisin kanssa, sehän taipuukin riisi-riisin-riisiä. Eikä tarkoiteta nyt myöskään paperiarkkien kappalemittaa riisiä, joka on 500 kpl. Vaan tämä on riisi-riiden-riittä, ihan kuten viisi-viiden-viittä.

Mikä se sellainen riisi sitten on? Riisitauti on ehkä tutumpi sana, mutta tämä pitkä muoto tuli käyttöön vasta 1800-luvulla. Riisitauti oli varsinkin aiemmin D-vitamiinin puutteesta johtuva puutostauti, joka aiheutti luiden pehmenemistä. Vieläkin näkee kaarevajalkaisia vanhempia ihmisiä, jotka ovat lapsena saattaneet kärsiä puutostaudista.

Riisiksi on muinoin nimitetty myös muita kolottavana kipuna tuntuvia  tauteja. Eiväthän taudit ole ennen olleet niin yksilöityjä kuin nykyään. Kolotus kuin kolotus, ja sitä on arveltu riiden aiheuttamaksi. Eli riisi on käsitetty siten myös jonkinlaiseksi olennoksi.

Riiden pois ajamiseksi on käytetty juuri tästä nimensä saanutta riidenliekoa ja riidenmarjaa eli näsiää. Muita käytettyjä kasveja ovat olleet mm. sudenmarja ja suopursu.

Riisiä on ajettu pois paitsi yrtein, myös erinäisin loitsuin. Tässä yksi riiden loitsu:
 Riisi sinä ritvanainena retvanainena
viikon olit visakossa
kuukauden kuusikossa
kolme kuuta katajikossa
puolen vuotta pajukossa
päivät piilit juurten alla
yöksi oksille osasit
kyllä sinuns sukusi tiijän
ja teiän sykkö syntysikin
vaan en kanna karvojasi
menen konna sukuhusi
sukuhuisi syntyishisi
siellä sinua tarvitahan
ijän kaiken kaivatahan


Sivumennen sanoen: viisi-sanan tavoin taipuu tietysti myös lukusana kuusi: kuusi-kuuden- kuutta. Mutta kun tarkoitetaan kuusipuuta, on taivutus kuusi-kuusen-kuusta.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Aina luen juttusi syötteenlukijasta, harvoin kommentoin. Nyt oli kuitenkin pakko kommentoida, kiitos tästä lastusta. Olipa todella mielenkiintoista. :)

jl

Kirlah kirjoitti...

virtaavatajatukset:
Kiva jos kiinnosti. Paljon paljon on sanoja, joita kuulemme päivittäin, mutta meillä ei ole aavistustakaan, miksi jonkin sanan merkitys on se mikä on.

Unknown kirjoitti...

Riistää?

Unknown kirjoitti...

Riistää?