Monille on tuttu sanonta: "Hän ajeli ympäri lumperoisia" tai "piti juosta ympäri lumperoisia". Mutta tietävätkö kaikki, mitä tuo lumperoinen tarkoittaa? Itse en ollut sanaan koskaan kiinnittänyt sen kummempaa huomiota, olin sen aina ajatellut tarkoittavan joitain alueita, esimerkiksi mäkiä ja kumpareita, tai vaikkapa samaa kuin maita ja mantuja. Äiti joskus sanoi myös: "miksi tavarat on levitetty ympäri lumperoisia?" Tämä myös on vahvistanut luuloani, että sillä tarkoitetaan esim. "pitkin pihoja, pitkin koko aluetta, ympäriinsä".
Saarijärven ohi ajaessamme silmiini osui kyltti Lumperoinen. Kellot aivoissani alkoivat kilkattaa. Sanan täytyykin olla jokin maastonimi ihan oikeastikin. Saarijärvellä on kaksi lampea, Iso-Lumperoinen ja Pieni-Lumperoinen. Lisäksi nimenomaan Saarijärven seudulla on erilaisia Lumpero- ja Lumperoinen-nimisiä sukunimiä ja yhdistyksiä tms.
Vaikka minulla on monia kieliin liittyviä kirjoja, ei hämmästyksekseni tuota sanaa sellaisenaan löytynyt mistään, ei edes Nykysuomen sanakirjasta eikä mistään saamelaisperäisten sanojen luetteloista. Lopulta sain selville, että sana on todella saamelaisperäinen ja lumperoinen tarkoittaa lampea. (Tutkielma-artikkeli netissä: Antti Aikio, Oulu: The Study of Saami Substrate Toponyms in Finland).
Lumperoinen on kovin samankuuloinen kuin lampi tai lumme, lumpeikko, lumpeinen jne. mutta sanoilla ei välttämättä ole tekemistä toistensa kanssa. Koska artikkeli oli englanninkielinen, ei kiinnostanut tavata sitä enempää asian selville saamiseksi. Miksi meillä on sanonta "kulkea ympäri lumperoisia"? Ei tähän nyt ainakaan sovi ajatus, että tavarat olisi levitetty ympäri lampia! Asia ei selvinnyt mistään, enkä viitsi sen takia lähteä kaupunkiin kirjastoon asiaa tutkimaan.
Sivutuotteena alkoi enemmänkin kiinnostaa Nykysuomen sanakirjassa ollut sanarykelmä lumpeuttaa, lummessa ja lumpeuksissa. Sanat nähtyäni ajattelin heti tietysti niiden tarkoittavan, että jokin lampi lumpeutuu eli kasvaa lumpeita täyteen, umpeen. Sana tarkoittaa sanakirjan mukaan, että esim. korvat menevät lukkoon, lumpeutuvat.
Jostain kaukaa lapsuudesta alkoi sitten hiljalleen nousta mieleen, että ennen sanottiin, että joku kulkee "korvat lummessa", tai joku laittaa aina "korvat lumpeen" kun tämä ei ollut kuullut jotain tai ei halunnut kuulla. Onko järven lumpeutumisen ja korvien umpeutumisen kanssa mitään tekemistä toistensa kanssa, sitä en tiedä. Voi olla vain kansanetymologiaa eli vain sattumalta sanat näyttävät samanlaisilta. Tältä istumalta en nyt voi asiaa selvittää.
Eikö tuo yllä oleva lampikin ole kohta ihan lummessa?
lauantai 16. heinäkuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Kiinnostava juttu! "Korvat lummessa" on tuttu minulle Pohjois-Karjalassa kasvaneelle, mutta lumperoiset kuulostavat ihan oudolta.
Marja Leena: Korvat lummessa -sanonta on varmaan karjalaista, sillä kun oikein muistelen, on se nimenomaan karjalainen isäni, joka sitä ilmaisua on käyttänyt.
Minusta outoa, että lumperoinen on säilynyt vain pienellä alueella.
Peikko ei ole kuullut koskaan lumperoisista ja lumpeetkin ovat kukkasia. Taas oppi se. Vaan tiijäkkö mitä ovat umpeloiset?
Peikko: Umpeloinen? ei kovin vieraalta sanalta kuulosta, mutta en nyt osaa sanoa, mitä se voisi olla.
pottu se on, peruna, sama kuin jyrkkö
Isopeikko, oot kyllä itse keksinyt! Jyrkkö? en ikinä kuullut. En olisi umpeloista perunaksi veikannut, mutta olen silti saattanut kuulla, koska en hämmästynyt. Mutta että jyrkkö :)
Saamen luobbal (aiemmin *luombel on juu samaa sukua kuin suomen lampi. Lapin lukuisat lompolot on nekin käsittääkseni lainattu samasta kannasta.
Lumpeen taustaa en äkkiseltään muista, mutta mikään vanha omaperäinen sana tämä ei kyllä ole.
Lummessa kuulostaa tosiaan kovasti yhdistelmältä sanoista lukossa ja ummessa.
Lähetä kommentti