Entisaikojen ihmisillä ei juuri ollut mahdollisuuksia matkustella pitkiä matkoja, puhumattakaan että olisi päästy ulkomaille. Jo vaikkapa järven toisella puolella sijainnut paikkakunta avasi tulijalle silmien eteen ihan uudenlaisen maailman kotikontuihin tottuneelle, aivan kuin ulkomaille olisi tullut. Tai jokin paikka on sijainnut niin kaukana ja vaikeakulkuisesti, että se on tuntunut ulkomailta.
Suomessa on monilla paikkakunnilla jopa kiinteitä sanontoja paikkakunnista, joihin on lähdetty "ulkomaille". Tampereella on tuttu vieläkin sanonta ”mennä ulkomaille Teiskoon”. Sanonta lienee tullut siitä, että joskus on Tampereen aluekarttoihin merkitty Teiskon kohdalle nimen sijaan pelkkä ”Tampereen ulkomaat”. Ja sijaitseehan Teisko nykykaupunkilaisestakin melko kaukana, noin 40 kilometriä keskustasta.
Etelä-Pohjanmaalta en muista paikkakuntaa, joka olisi liittynyt ulkomaille menoon. Mutta sen muistan, että jos vaikkapa äidiltä kysyttiin, missä joku henkilö on tällä hetkellä käymässä, siihen sai usein vastauksen ”Teiskossa”. Teiskon merkitys vain ei tuolloin lapselle auennut. Olisiko niin, että Pohjanmaalla ei tarvinnut mennä suomalaiselle paikkakunnalle tunteakseen olevansa ulkomailla, sillä ruotsinkieliset kunnat olivat jo monen pitäjän rajanaapureita. Naapurikunnassa käynti saattoi aiheuttaa sanonnan ”Närpes, Sverige”.
Jyväskyläläiset sen sijaan lähtevät ”ulkomaille Oravisaareen”. Oravisaari sijaitsee Jyväskylän liepeillä.
Imatran lähiseuduilta on lähdetty Ruokolahden kunnassa sijaitsevalle kylälle ”ulkomaille Utulaan”. Sanonta on peräisin vuosisatojen takaa, ajalta jolloin Venäjän ja Ruotsi-Suomen valtakunnan raja kulki Kysmälänlahtea pitkin. Lahden toiselta puolelta, Kekäleenmäeltä katsottuna Utula oli ulkomaata. Sanonta elää edelleen ja kylätoimikunta myy Utula-passeja - koskaan ei tiedä, milloin passintarkastaja yllättää.
Lahtelaisten matkustusmahdollisuudet ovat olleet ”mennä ulkomaille Okeroisiin ja merille Möysään”. Okeroinen on Hollolassa sijaitseva kylä ja Möysä on Lahden kaupunginosa. Okeroislaiset ovat tehneet kyläkirjankin, joka on saanut nimekseen juuri sanonnan Ulkomaille Okeroisiin.
Kouvolalaiset ovat käyneet aina ”ulkomailla Utissa”. Tästä kirjoittaa Matti Paakala blogissaan: ”Kouluaikanani oli sanonta: Ulkomaille Uttiin, kaukomaille Kaipiaisiin ja Saaramaalla on maailmanloppu. Jos Saaramaan saunan nurkan takaa sormella koitti, niin siellä oli tyhjää vaan.”
Nykyään ”mennä ulkomaille” –sanonta syntyy hieman toisenlaisista lähtökohdista. Otanmäki, joka sijaitsee Kajaani-Vuolijoki kuntaliitosalueella, on tullut tunnetuksi 2000-luvulla pakolaisten vastaanottamisesta. Vuolijoen kunnan aikana kunnassa asui (Otanmäen ansiosta) heti Helsingin jälkeen toiseksi eniten ulkomaalaisia asukasta kohti. Otanmäessä onkin sanonta "Miksi lähtisit ulkomaille, kun voit mennä Otanmäkeen. Koko maailmahan on jo täällä."
Samasta syystä lienee syntynyt myös sanonta ”mennä ulkomaille Kajaaniin” tai ”ulkomaille Sotkamoon”.
Tarvinnevatko ahvenanmaalaiset tällaisia sanontoja, hehän ovat jo ulkomailla kotimaassa.
8 kommenttia:
Helsingissä mentiin ja lähdettiin aina ulkomaille Porvooseen - en tiennyt enkä edes osannut arvata, että muilla paikkakunnilla on samanlaisia juttuja - en ymmärtänyt sitä paikalliseksi - luulin että se on "yleismaailmallinen" sanonta, jostakin syntynyt - kuten vaikkapa kuin jäi kuin Jämpsän ukko taivaasta tai valmis ku melperi sotaan
Annikki: minäkin huomasin vasta muutama vuosi sitten, että sanonnat ovat erilaisia eri puolilla Suomea, kun kuulin täällä mentävän juuri tuonne Utulaan.
Tuo Helsingistä ulkomaille lähtö on myös mielenkiintoinen. Sanonta lienee innoittanut myös elokuvan nimeen. Netin mukaan vuonna 1953 on valmistunut elokuva nimeltä Ulkomaille Porvooseen.
Ulkomaille ei menty ikinä, mutta ulkomerelle kylläkin:)
Jyväskylässä olen kuullut sanottavan nykyisinkin "ulkomaille Uuraisille".
Meita: Uurainenkin on entisaikoina tieysti ollut niin vaikeakulkuisen matkan päässä, että on tuntunut jo ulkomailta. Ja näyttää siltä, että sanonnat, joissa on alkusointu kuten tässäkin, ovat jääneet parhaiten elämään.
Kuulin äskettäin taas uuden sanonnan uudelta paikkakunnalta:
Kangasniemellä on sanottu: Ulkomaille Otavaan. (Otava kuuluu nykyään Mikkeliin). Kangasniemeltä ei ollut aikoinaan tietä Otavaan, ja sinne oli lähdettävä laivalla, mikä matka kesti ainakin viisi tuntia. Tuntui varmaan ulkomaille menolta.
Jälleen uusi sanonta uudelta paikkakunnalta:
Lieksalaiset sanovat: Ulkomailla Jamalissa.
Tämäkin sanonta lienee tullut siten, että Jamalissa on ollut jonkin kartanon akukaisemmat laidunmaat, ns. ulkomaat.
Ulkomaille Teiskoon? Kävi niin, että Kuusniemen poika Heikki, josta tuli aikoinaan kuuluisa Tampereen Tuomiokirkon kanttori, nuorena miehenä päätti lähteä opiskelemaan musiikkia saksaan. Hän järjesti komeat läksiäiset juhlan kunniaksi, Kun kavereita riitti, juhlat venyivät monipäiväisiksi. Kunnes Heikki huomasi juottaneesa koko saksanretken budjetin kavereilleen. Matka jäikin sitten tekemättä. Siitä tulikin sitten lentävä lause, että kun Kuusniemen Heikki lähti käymään Kotonaan Teiskon Kuusniemessä, Niin hän lähti: "ulkomaille Teiskoon kieliä oppimaan".
Lähetä kommentti