Lehdessä oli artikkeli vanhoista esineistä. Tekstissä mainittiin myös vanha suolalusikka. Hetken jo luulin, että olisi kyse lusikasta, joka on tehty suolasta, aivan samoin kuin joskus Puolassa käydessäni olin nähnyt entisessä suolakaivoksessa suolakappeleita ja suolapatsaita sekä monia esineitä, jotka oli tehty suolasta. Tarkempi lukeminen osoitti kuitenkin tietysti, että kyse oli vain lusikasta, jolla on otettu suolaa. Onhan rautalapiokin tehty raudasta, mutta onko sitten lumilapio tai kakkulapio tehty lumesta ja kakusta!Lapsena löysin jostain punaisen esineen, jonka nimeä ja käyttötarkoitusta en ollenkaan tiennyt. En ollut koskaan nähnyt kyseisen esineen näköistä kapinetta. Äiti sanoi esinettä hernepyssyksi, sillä ammutaan herneitä. Kun en ollut aseita koskaan nähnyt, menin ladon nurkalle, jonne isä oli kasannut niittämiään herneenvarsia. Kovasti osoittelin herneitä pyssyllä. Olin käsittänyt, että jos hernepyssyllä ammutaan herneitä, herneet ovat ampumisen kohde eikä suinkaan ampumisen väline. En ymmärtänyt, että olisi pitänyt laittaa herne pyssyn sisään ja ammuskella herneillä vaikka jotain muuta kohdetta kuin hernekasaa. (Sitä paitsi pidin leikkipistoolia väärin päinkin kädessä, ylösalaisin, koska minusta se asento oli järkevämpi).
Yhdyssanat eivät ole aina loogisia. Ei ole aina selittämättä selvää, onko kyseessä aine, josta tehty, vai kohde jolle tai jolla tehdään jotain. Minusta on kaikkein hauskin se vanha kysymys: Jos naislääkäri on kerran nainen, niin minkähän näköinen otus on eläinlääkäri!
*****
Kuvassa lehtikuusi.
5 kommenttia:
Jännää että se naislääkäri on nainen vain kerran :)
isopeikko: voi ei, kaikkea sitä voikin vääntää. Ja kaikki se peikko huomaakin!
Lehtikuusiahan ovat jotkut botanistit ehdottaneetkin uudelleennimettävän vaikkapa lärkeiksi, kun ne nyt eivät tarkkaan ottaen ole sen enempää lehtipuita kuin kuusiakaan.
(Tätähän tapahtuu useinkin: entiset jalokuusethan olet saattanut huomata jo vaihdetun pihdoiksi, maamyyrät kontiaisiksi, jne.)
> Yhdyssanat eivät ole aina loogisia.
Kieli ei ole logiikkaa. Tämä on ihan perusasia.
Sitä paitsi lähes kaikki nämä ja muut "väärinkäsitys"esimerkit eivät sitä ole. Itse asiassa ne ovat kaikille osapuolille aika lailla selviä, sehän niissä se kupletin juoni oikeasti onkin.
Sotkinkin likkojen lengat ja pöllin vistit niiltä. Kieli muuttuu ja vaihtelee, mutta "yhden kielen sisällä" erot on aika helposti _kaikkien_ ymmärrettävissä. Tuo ylhäällä oleva on lainattu, ja muuta samanlaista löytyy, mutta asia on selvä:
http://www.youtube.com/watch?v=9NPDUbNCWlo
Korjataanpa tässä nyt esimerkiksi kaksi tässä blogissa esitettyä väitettä.
"Ruotsi ja tanska ovat samaa kieltä". Miksi sitten tanskalaisilla olisi tarvetta käyttää englantia puhuessaan ruotsalaisten kanssa? Tästä on aina silloin tällöin esimerkkejä netissä, en vain jaksa niitä kerätä, mutta olkoon nyt yksi:
http://annabrixthomsenprocess.wordpress.com/2011/08/24/immigration-frustration/
"With the language, I had planned to simply practice it – speak Swedish to whomever I met in shops and other places, but I have realized already that when I attempt to have an entire conversation in Swedish it takes at least twice the time, either because I cannot understand them or they cannot understand me or because I don’t know the right words. So I quickly started simply speaking English."
Meänkieli ja kveeni, kuten joskus esitetty inkerinsuomikin, ovat taasen täysin pelkkää suomea, loppu on politiikkaa. Tämän näkee siitä, että näiden ihmisten kanssa englannin, venäjän, ruotsin tai norjan puhuminen olisi absurdia.
Toinen asia on, että poike ei ole lainasana suomesta ruotsiin. Asia on melkeinpä päinvastoin (germaaniselta taholta, ilmeisestikin ennen kuin ruotsi oli oma kielensä). Tiedän, että tätä asiaa toistellaan kuin papukaijat, mutta lukekaa sen yhden saksalaisen artikkeli viron õ:stä SUSTissa tai SUSAssa. Siinä todistetaan vastaansanomattomasti, että viron poeg (suomen pojan vastine) on lainaa germaanitaholta. Tästä seuraa, että näin on suomen pojan laitakin. Todistuksen ydin on se, että jos näin ei olisi, niin viron sana olisi põeg eikä poeg, kuten esimerkiksi tosi on tõsi.
> Toinen asia on, että poike
Siis _pojke_. Kirjoitusvirhe.
Lähetä kommentti