keskiviikko 27. huhtikuuta 2011

Haukotaanko Haukkoniemessä


Eräässä tienhaarassa Mikkeliin ajettaessa lukee viitassa Haukkoniemi. Melkein poikkeuksetta kyydissäolijat alkavat ihmetellä, mitä siellä haukotaan. Haukotaanko peräti henkeä vai syödäänkö pientä suupalaa vai haukotellaan toden teolla.

Kyse ei kuitenkaan ole haukkaamisesta eikä haukottelustakaan, vaan haukko on haukka-sanan rinnakkaismuoto. Varsinkin vanhoissa yhdyssanoissa sananloppuinen vokaali on vaihdellut: lehmä>lehmihaka, orava>Oravisaari. Jälkimmäisessäkin tapauksessa vain on käynyt niin, että esim. internetin kartastoihin nimi on merkitty muotoon Oravasaari. Tässä taas konkreettinen esimerkki siitä, miten paikannimetkin muuttuvat ihan huomaamatta aikojen kuluessa.

Samasta syystä laulaja Kirsi Ranto voisi yhtä hyvin olla nimeltään Ranta. Hauskat kotivideot -ohjelman juontajan Sampo Marjomaan sukunimi on niinikään tällainen, merkitykseltään sama kuin Marjamaa, nimen muoto vaihtelee Suomessa alueittain. Usein vain on niin, että varsinkin eri puolilla Suomea samannäköistenkin sanojen etymologinen alkuperä voi olla eri juurta. Tavallinen Tallaaja ei voi tietää sanan syntyä, kun sitä eivät aina tiedä kielitieteilijätkään.

Paljon muitakin rinnakkaisia suku- tai paikannimiä on Suomessa, vaikkapa Karvonen-Karvanen. Paikannimistä tulee mieleen omalla paikkakunnallamme oleva Paskosaari. Vanhat paikkakuntalaiset kertovat nimen tulevan muuten siitä, että kun ennen kuljettiin pelkästään veneellä ja venematkat olivat pitkiä, käytiin tietyillä sopivasti matkan varrella olevilla saarilla tarpeilla.

Metsokin on itse asiassa tällainen metsä-sanasta johdettu muoto, samoin otsasta tulisi otso. (Karhulla kun näyttäisi olevan naamassa pelkkää otsaa).

1 kommentti:

Tropylium kirjoitti...

Otson yhteys otsaan on kyllä kansanetymologiaa. Oikeastaan tämä on hyperkorrekti versio vanhasta sanasta ohto. Vrt. ketun leikkisä nimitus ketsu.

Todetaan sekin että metso on myös hieman eri tyyppiä, nyt kun korjailemaan rupesin. Tämä on oma johdinpäätteensä, kun taas yhdyssanamuodoissa on kyseessä sama kehitys *äi > i, *ai > i, *ai > o kuin monikoissa; lehmiä, oravia, haukkoja. (-i- on ollut jonkinlainen yhdyssanan osoittaja.) Metsän yhdyssanamuotohan on metsikana - joka sitä paitsi taitaa yleisimmin tarkoittaa riekkoa.