torstai 9. heinäkuuta 2009
Myönnetäänkö vai kielletäänkö
Jos joku kysyy toiselta: ”Etkö mene tänään töihin?” ja siihen vastataan ”kyllä”, mikä on silloin lopputulos? Meneekö henkilö mielestäsi töihin vai ei?
Riippuu kulttuurista, miten tuon ymmärtää. Eurooppalaiset käsittäisivät järjestään, että henkilö menee töihin, vaikkakin pelkkä ”kyllä” saattaisi aiheuttaa epäselvyyksiä ja lisäkysymyksiä. Mutta esim. indonesialaisen mielestä henkilö ei mene töihin, kun kerran vastasi ”kyllä”. Kysymyksen oletushan on, että ei mennä töihin. Ja ”kyllä” vahvistaa oletuksen oikeaksi. Siis henkilö jää kotiin.
Myöntöön ja kieltoon liittyen on jossain vanhassa Valituissa paloissa ollut tällainen juttu:
Professori luennoi kielitieteen opiskelijoille: "Englannin kielessä kaksinkertainen kieltosana muodostaa myöntölauseen. Joissakin toisissa kielissä, esimerkiksi venäjässä, kaksinkertainen kielto on edelleen kielto. Missään kielessä kaksinkertainen myöntö ei kuitenkaan muodosta kieltoa." Silloin salin perältä kuului ääni: "Just joo!"
Minusta tuon kaksinkertaisen myönnön käyttö on viime aikoina peräti lisääntynyt. Ja varsinkin jos sitä käytetään tietyllä lailla painottaen, se voi ilmaista vaikkapa ivallisuutta tai halveksuntaa.
Suomen kielessä voi olla kolmekin myöntösanaa peräkkäin: -Oletko käynyt Lapissa? –Olen kyllä joo. Moninkertaisella myönnöllä halutaan paitsi vahvistaa asia, myös pitkittää vastausta, että saataisiin miettimisaikaa muotoilla lauseen jatkoa.
Äskeisessä Valittujen palojen lainauksessa väitettiin, että englannissa kaksinkertainen kielto onkin jo myöntö. Mutta englannin kielessä voi olla tapauksia, joissa kaksi kieltoa onkin edelleen kielto. Esimerkiksi ”Ain´t no loser” tarkoittaa joissakin amerikanenglannin murteissa kieltoa, en ole luuseri.
Olen joskus aiemminkin kirjoittanut myöntö- ja kieltolauseista, ja siitä miten suomen kielessä voi kieltosana jopa puuttua.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Spesiaalitapauksia lukuunottamatta ns. normienglannissa ei käytetä kaksoisnegaatiota. Kuitenkin murteet ja slangit käyttävät. Nuoriso suomessakin tietysti matkii tätä ja kyllä on taito kerrankin mennyt hyvin perille ja sitkeästi pysyy. Yritän opettaa välttämään käyttämällä matikkaa esimerkkinä: kaksi miinusta kumoaa toisensa, siispä myös kaksi kieltoa.
Villasukka: Tietysti aina päähän jää se, minkä ei tarvitsisi niin sinne mennä!
Nyt muistin muuten, että onhan suomessakin tapauksia, joissa kaksi samaa asiaa kumoaa toisensa,vaikkeivät nyt liity kieltämiseen tai myöntämiseen. "Ilman kirjoittamatta" -rakenteessahan toinen puuttumista ilmaiseva osa on turha. Tuohan on tahaton virhe, jonka ainakin vitsiniekat aina "ymmärtävät" niin, että se tarkoittaa: "kirjoittaen".
Venäjässä voi ja pitää kieltolauseeseen laittaa kielto joka paikkaan mihin sen saa sopimaan. "Eikukaan eikoskaan ei kuuntele."
Onkohan "just joo" kaksoismyöntö? Tarkoittaako "just" joota?
Peikko: ehkei tuo just ole varsinainen myöntö kuten kyllä tai joo. Kai se vain vahvistaa joo-sanaa. Taitaa olla enemmänkin samanlainen myöntelysana kuten "niin", jolla pidetään keskustelua yllä.
Saksassa oli aikanaan tv-ohjelma, jossa yritettiin arvata jonkun ammattia esittämällä kysymyksiä, joihin se henkilö sai vastata vain kyllä tai ei. Kielteisestä vastauksesta tuli miinuspisteitä ja 10 miinuspistettä merkitsi, että arvaus ei onnistunut. Arvaajat kehittivät jänniä malleja miten välttää ei-vastausta. He saattoivat mm. kysyä "Gehe ich recht in der Annahme, dass Sie kein Lehrer sind" (Olenko oikeassa, että ette ole opettaja.) Tällaiseen kysymykseen oli sitten vastattava "kyllä", jos ei ollut opettaja.
Allu: Mutta tarkkana saa olla, että vastaa juuri oikein, aika kierosti tehty kysymys.
Lähetä kommentti