Buorre beaivi! Hyvää päivää!

Saamelaiskielet

Saamelaiskielet – todellakin, ei puhuta saamen kielestä vaan monikossa kielistä - kuuluvat suomen tavoin uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan. Aiemmin puhuttiin yhdestä saamenkielestä ja sen eri murteista, mutta koska eri saamelaiskielten puhujat eivät juuri ymmärrä toisiaan, on kyse omista kielistä.

Saamen kieliä puhutaan Venäjällä, Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Kieliä on yhteensä kymmenen. Joidenkin lähteiden mukaan akkalansaame olisi jo kuollut sukupuuttoon, jolloin kieliä olisi jäljellä enää yhdeksän. Kuudella on oma äidinkielensä, ja näistä Suomessa puhutaan kolmea: inarin-, koltan-, ja pohjoissaamea.

Pohjoissaamen puhujia on eniten, noin 17 000. Näistä 10 000 asuu Norjassa. Kun Suomessa puhutaan saamenkielestä, tarkoitetaan yleensä juuri pohjoissaamea. Turjansaame on erittäin uhanalainen. Sen puhujia on alle kymmenen. Jo 1800-luvulla on sammunut keminsaame.

Saamelaiskielet lännestä itään: 1. eteläsaame, 2. uumajansaame, 3. piitimensaame,
4. luulajansaame, 5. pohjoissaame, 6. koltansaame, 7. inarinsaame, 8. kiltinänsaame,
9. turjansaame (noin 6 puhujaa, erittäin uhanalainen).

Pohjoissaamen numerot:

1 = okta, 2 = guokte, 3 = golbma, 4 = njeallje, 5 = vihtta, 6 = guhtta, 7 = čieža, 8 = gávcci,
9 = ovcci, 10 = logi, 100 = čuohti, 1000 = duhát.

Suomen ja saamen kielisukulaisuutta sekä eri saamenkielten eroja voi vertailla vaikkapa lauseella Tuli oli palamassa kodassa.

pohjoissaame: Dolla lei buollimin goaðis.

inarinsaame: Tullâ lâi pyelimin kuâðist.

koltansaame: Toll leäi pue´llmen kue´ðest.

Luulajansaame: Dållå lej buollemin goaden.

Eteläsaame: Dålle lij gåetesne buelieminie.

Lähde mm: Pennanen, Näkkäläjärvi: Siiddasstallan, Siidoista kyliin. Inarin saamelaismuseon julkaisuja no 3. Gummerus. Jyväskylä 2000.