Miten hyvin tunnistat suomen sanoista, ovatko ne uusia vai vanhoja? Ovatko sanat alkuperältään ikivanhoja suomalaisugrilaisia vai germaaneilta saatuja, eli itse asiassa samoja sanoja kuin mitä opiskelemme ruotsin tai englannin tunnilla mutta vain erinäköisinä. Vai olisiko sana venäläinen tai balttilainen? Kirjoitan muutaman sanan, joista saat arvuutella ennen lukemisen jatkamista omia tietojasi ja tuntojasi. Kuulostavatko sanat ikivanhoilta ihan ”ikiomilta suomalaisilta” vai olisiko jotain yhteistä muiden kielten kanssa?
pelto, lammas, kuningas, rauta, lantio, parta, ranta, tuoli, pöytä, lautanen, kasku, nuuhkia, tienata, viesti, vasta, vihta, hella, meteli
Tässä vastaukset, lähinnä Veijo Meren Sanojen synty –kirjan mukaan:
pelto: varhaisgermaanien sanasta péltōm. Siitä nykyruotsin fält, saksan Feld.
lammas: muinaisgermaanien lamwaz.
kuningas: germaanien kuningaz. Nykyruots. kung, engl king, saks König.
rauta: muinaisgerm. rautha-. Nykyislannin rauthr on punainen. Myös ruots. röd, engl. red, saks. rot ovat samasta sanasta.
lantio: muinaisger. landiō.
parta: indoeur. kantakielessä bhar-dhā, josta kehittynyt latinan barda. Nykysaksassa Bart.
ranta: nykyruots. strand, saksassa Strand. Indoeur. kantakielen sanavartalo ster- tarkoitti ´levittää´.
tuoli: muinais- ja keskiyläsaksassa stuol. Nykyruots. stol, nykysaksa Stuhl.
pöytä: muinaisgerm. beuda-. Sana on samaa juurta kuin pyytää, joka germaanikielissä on tarjota, ruots. pyytää be, tarjota bjuda. Pöytä on alkuaan ollut se, jonka päällä jotain tarjotaan eli tarjoilulauta, syömälauta. Suomen lautanen on siis alkujaan laudanpätkä.
kasku: venäjän sanasta skázka, satu.
nuuhkia: venäjän nuhtít, vainuta.
tienata: muinaisruots. thiēna, nykyruots. tjäna, palvella, auttaa, ansaita.
viesti: venäjän sanasta vest, sanoma, tieto, huhu, uutinen.
hella: ruotsin häll, kivipaasi. Aikoinaan sellaisen päälle sytytettiin tuli, jopa veneessä.
vasta: muinaisvenäjän hvost, häntä ja kylpyvasta. Tästä myös ruotsiin tullut kvast.
vihta: muinaisvenäjän vyhot, olkihuisku, pesutukko. Tämä sanan on ilmeisesti kulkeutunut Suomeen Viron kautta, sillä sitä ei itämurteissa ole tunnettu. Virossa vihta on viht.
meteli: sama sana kuin nykyvenäjän lumipyryä tarkoittava sana metel´.
Näyttää siltä, että suomen kieli on säilyttänyt sanat melkein sellaisina, kuin ne joskus on jostain kielestä saatu. Toisaalta ihan tahallani valitsinkin juuri sellaisia sanoja, jotka ovat säilyttäneet alkuperäisen muodon. Mikäli germaanisissa kielissä ei olisi tapahtunut niin paljon äännemuutoksia, ymmärtäisimme varmaan toisiamme helpommin, eikä kielten opiskelu olisi niin hankalaa.
Mielestäni venäläisiä lainasanoja suomen kielessä on enemmän kuin kielentutkijat ovat antaneet ymmärtää. Kaikissa alaa käsittelevissä kirjoissa mainitaan melkein vain ne samat: saapas, risti, pappi, kiisseli. Olisiko niin, että ideologisista syistä on katsottu enemmän länteen päin? Tutkimus tulevaisuudessa on varmaan laajakatseisempaa.
7 kommenttia:
jännä on suomen kielen kaupunki-sana, germaaninen laina - germaanisissa kielissä se on muuntunut tai siitä on luovuttu, mutta suomalaiset kerran sen opittuaan on pitäneet siitä muodosta kiinni - jännä, että se tunnetaan maantieteellisestä Norjasta paikannimenä ja islannin kielestä käsittääkseni samassa asussa - sinä oletkin tästä jo varmaan kirjoittanut ennen!
Anonyymi: joo, olen joskus kirjoittanut jossain jutussa, muistaakseni Mistä suomen sanat ovat tulleet tms. Siksi en sitä tähän nyt ottanutkaan.
Tiedän että poika yksi harvoja sanoja, joka tänne Ruattiin lainattu..
Hannele: Suomesta ruotsiin lainattuja ei ole kaiken kaikkiaan kuin noin 30 ja suurin osa jäänyt slangisanoiksi tai murteellisiksi.
Tama olikin mielenkiintoista!
Ku pysyys joinki nahoosnansa. Moon ihan vauhkona, ku joku pystyy kiältä ku kiältä ruatimahan. Mulloli kaikista kiälistä vitonen. Soli hyvä alaku kansaanvälisihin lehtimiäshommihin. Kiälistä kympin jätkä sanoo mun reunas, puhu ny sä. Ja mä puhuun. Niin, närpiötä, maksamaata ja vööriä.
Tuula: kiva, että kiinnostaa.
Äijänkäppyrä: ihmisaivot ovat arvaamattomat. Joku oppii kieltä vasta koulun jälkeen, joku oppii heti.
Joku on supliikkimies suustaan, joku on parempi kirjallisesti. Meitä on kaikenlaisia. Ja hyvä kai niin.
Lähetä kommentti