Tekstiviestien myötä on germaanisissa kielessä tullut muotiin kirjoittaa osa sanoista tai sanan osista numeroina, millä yritetään lyhentää sanomaa. Ainakin ruotsalaisten blogeissa kulkevat nämä tavallisimmat, jotka voidaan tehdä molemmissa kielissä: GR8 (engl. great tai ruots. grotta, luola) ja SK8 (engl. skate ja ruots. skotta, lapioida, luoda). Myös 2L, mikä englanniksi olisi tool, ruots. tvål. Aina ei näytä olevan niin väliä, vaikkei sanaa kirjoitettaisikaan juuri niin kuin lukusanassa, pääasia että ääntäminen on samanlainen.
Myn ruotsinkielisillä kielisivuilla oli myös ”sairaan hauskaa” eli 7kt 3vligt. Mikäs germaanisissa kielissä tällaisia on kirjoitella ja keksiä, kun lukusanat ovat lyhyitä. Eivät kaikki minusta silti ole kovin onnistuneita ilmauksia. Erään repun kyljessä lukee: SUR:5:AL. Tuntuu oikein vääntämällä väännetyltä.
Suomen kieli ei oikein hyvin sovi tällaiseen. Esimerkiksi pitkää lukusanaa kahdeksan on vaikea saada ympätyksi mihinkään sanaa lyhentämään. Oikein miettimällä miettien voi löytää joitain mahdollisuuksia, joita keksimällä väänsin:
Minulla on uusi SER5. Hän sanoi minua LAIS2. En saanut sitä SYÖD1. 6KOSSA lymyili jänis.
Vielä voisi kuvitella esim. 8toista, mutta tuskin tuntuu järjelliseltä. Yhtä hyvin sen voi lyhentää kokonaan numeroin 18.
13 kommenttia:
Niitä hymyjäkin mahdottomat määrät. Tuotahan ollut vuosia, tutkimuksiakin kait tehty. Eikö pitkät viestit olleet kaallita alussa? Nopeasti piti myös kirjoittaa. Minusta tuo on hirmu jännää kielen kehitystä, itse en sitä toki hallitse. Hitaasti luen toisten tuollaiset viestit ;)
Täsä yks vanha juttu:
http://www.aftonbladet.se/nyheter/article33720.ab
Tämä kieli tietysti muuttuu myös koko ajan.
Niin kuin kaikki kielet.
hare! = Ha det! eller Ha det bra!
iaf = I alla fall.
iofs = I och för sig.
ivf = I varje fall.
lixom = Liksom.
lr = Eller.
o = Och.
pok = Puss och kram.
ql = Kul.
r = Är.
7k = Sjuk.
3vligt = Trevligt.
tkr = Tycker.
x = Puss!
xxx = Pussar!
SBS = Betyder "Skit Bakom Spakarna" och antyder att ett problem är användarens eget fel.
Hannele: Kiitos kivasta linkistä, vaikka näissä ei juuri paljoa noita numeron sisältäviä lyhenteitä ollutkaan. Mielenkiintoisia ja mukavia joka tapauksessa.
juuri sitä lyhyttä SMS-kieltä.
Shakespeare 2B ^ 2B
jeps, saattoihan noita siis keksiä suomeksikin!!!! sinä todistit sen - - muutkin siitä vain keksimään - 1nään
Tykkäsin!
Suomen kieli sopii kuin sopiikin näihin, minkä itse todistit :)
Annikki, sinä keksitkin noinkin päin. Itse kuvittelin, ettei yksi ja kaksi sopisi muuhun kuin translatiiviin.
Rita: nyt kun tarkemmin ajattelen, niin nimenomaan suomen pitkiin sanoihinhan se käykin paremmin. Mitäs niitä germaanisten kielten lyhyitä sanoja tarvitseekaan enää lyhennellä.
"Esimerkiksi pitkää lukusanaa kahdeksan on vaikea saada ympätyksi mihinkään sanaa lyhentämään."
Sanaa kahdeksan ehkä onkin vaikea käyttää, mutta kasi sen sijaan on hyvinkin käyttökelpoinen. Tästä esimerkkinä yleisesti käytössä oleva termi "c8", joka luetaan "sekasi" eli sekaisin.
Hunska: kasi ja ysi olisivat mukavia laajemminkin: TÄ9 lasti. Kuka sinulle TA8 lainan jne.
Kyrillisten aakkosten tietyt kirjaimet korvataan tekstiviesteissä numeroilla: 4 = ч(етири), 6 = ш(ест) - eli siis numeroa tarkoittavan sanan ensimmäisen kirjaimen mukaаn.
Esimerkiksi: 4a6i = чаши (bulg. lasit).
Mieleen on jäänyt takavuosien Nyt-liitteen artikkeli tilausrekisterikilvistä, jossa todettiin kilven "PAS-1" olevan aika tylsä verrattuna myös havaittuun kilpeen "PAS-2". Toinen näppärä oli erään lehtitalon käytössä oleva "A-5".
Sokea kana: Ei ne numerot ainakaan lyhennä sanaa. Ihan sama, vaikka kirjain olisi.
Tropylium: No onhan noita mahdollisuuksia näköjään suomen kielessäkin. Kivoja.
Ei ihan sama, vaikkakin lyhennys on pieni. Ne ovat suhuäänteitä, jotka pitäisi puhelimessa kirjoittaa kolmella tai kahdella latinalaisella kirjaimella ja jos tavu on olisi tshe- tai she-, niin kolmella tai neljällä.
Lähetä kommentti