sunnuntai 22. maaliskuuta 2009

Mikä lie on


Mistähän syystä kielessä on olemassa jokin rakennemuoto, jota ihmiset eivät sitten kumminkaan osaa käyttää? Miten on mahdollista, että sellaiset muodot ylipäätään voivat säilyä?

Tällainen muoto on mm. potentiaali, joka ilmaisee todennäköisyyttä: Talo valmistunee kesäksi. Hintojen lasku lienee mahdottomuus. Muoto on melko harvinainen sekä kirjoitetussa että puhekielessä. Tavallisimmin tällainen verbin esittämä arvio tulevasta tai menneestä asiantilasta ilmaistaan sanoilla: ehkä, varmaankin, kai jne.

Iso suomen kielioppi esittää kymmenen tavallisinta verbiä, joiden yhteydessä potentiaalia käytetään. Ylivoimaisesti yleisin on olla-verbi, muut yleisyysjärjestyksessä: olla, saada, jäädä, tulla, voida, joutua, nousta, päästä, tehdä, antaa. Jos nämä olivat yleisimmät, voi vain kuvitella, miten vähän muita käytetään. Kirja ilmoittaa tutkitussa aineistossa esiintymiskertoja olleen olla-verbillä 2654 ja antaa-verbillä vain 79.

Olen jostain kirjoittanut joskus muistiin lauseen: Fetan käyttö olnee sallittua. (Pitäisi siis sanoa: lienee) Olla-verbi on ainut epäsäännöllinen, mutta se pyrkii muuttumaan säännölliseksi. Olen huomannut joskus samaa myös muissa verbeissä. Varsinkin esim. tulla-verbi pyrkii muuttumaan muotoon tulnee, vaikka se oikeasti on tullee. Muita tällaisia olen nähnyt esim. pesnee, nousnee, jotka oikeasti ovat pessee, noussee.

Aikoinaan siis tulnee, pesnee, nousnee ovat assosioituneet muotoon tullee, pessee ja noussee. Kun niitä enää harvoin kielessä käytetään, ovat ihmisten tajunnasta hävinneet nuo muodot, ja pyritään muodostamaan nykykielessä –nee-päätteisiä säännöllisiä muotoja, jotka paremmin kuulostavat potentiaalilta. Sitä paitsi epäilen, että murteiden geminoitumisilmiö vaikuttaa siihen, että ne kuulostavat murteellisilta muodoilta, mitä yritetään välttää. Vrt. talloo, kessää – tullee, pessee.

Lienee
-verbi ja sen lyhentymä lie ovat muuttumassa ihmisten tajunnassa partikkeleiksi tai jopa liitepartikkeliksi. Kysymyspronominin yhteydessä ne muodostavat kiinteän kokonaisuuden, minkä takia rakennetta nimitetään mikä lie x –rakenteeksi: Mitä lie siellä tapahtuu? Mistä lie johtuu? Ja sit miul mitälie pantii korvii. (Iso suomen kielioppi s. 1522)

Lopuksi vielä eilisestä Länsi-Savosta otsikko: Taantuma ei torpanne Pietarin-rataa. (L-S 21.3.09). Torpata-verbillä muuten tarkoitetaan samaa kuin pilata. Lienee verbistä torpedoida!

8 kommenttia:

Villasukka kirjoitti...

Minä tykkään pontentiaalista tosi paljon! Se on meidän oma erikoisuutemme - kun opetan ranskan subjunktiivia ja yritän selvittää mitä modukset ovat, käytän pontentiaalia esimerkkinä.

Isopeikko kirjoitti...

Tästä joku vielä keksinee jotain sanomista ja möläyttänee sen ääneen joskus. Toteutunee aikanaan.

Hannelen paratiisi kirjoitti...

Mielenkiintoista, rupesin miettiin ruattiks... lieneekö yhtä hyvä vastine.

kirlah kirjoitti...

Villasukka: meidän kannattaa olla tyytyväisiä, että omassa kielessämme on monia erikoisuuksia. Siten opimme helpommin muita kieliä kuin vaikka amerikkalaiset.

Isopeikko: Pitäneekö paikkansa. Haitanneeko mitään.

Hannele: ei ole ruotsalaisilla yhtä kivaa muotoa.

Akaki kirjoitti...

Potentiaalin käyttö hupenenee. Huvennee?

kirlah kirjoitti...

Akaki: Niinhän tuo tehnee. Ilmennee päivittäisestä puheestakin.

Tropylium kirjoitti...

Nominintaivutuksessa komitatiivi, instruktiivi ja ehkä jopa essiivi käynevät esimerkkeinä harvemminkäytetyistä muodoista. Olisiko tuossa muuten osasyytä siihen miksi konsonanttivartaloiset essiivit tyyliin lassa (lapsena) ovat tippuneet käytöstä, ainakin pahimmin assimiloituneissa tapauksissa? Puoliksi uudelleenmuodostettuja muotoja kuten lasna saattaa sentään joskus nähdä. Tasan saman sn, ln > nn -muutoksen "peruuttaminen" muuten tässäkin kyseessä!

Sitten tietysti on nämä teoreettisesti mahdolliset mutta lähinnä kielinörttien sisäpiirinvitseinä käyttämät muodot kuten potentiokonditionaali (lienisi mainiota; hän päässisi sisään jos…; korvaten siis "saattaisi tehdä" rakenteen) tai potentiaalin imperfekti (sateenvarjo jääni bussiin).

kirlah kirjoitti...

Jostain syystä kansa ei tykkää juuri tuollaisista muodoista kuten messässä ja kassotaan. Kuulostavatkohan ne liian "raahvaanomaisilta" ja murteellisilta. -Vaikka tämä liittyy eri asiaan kuin mistä oli puhe.

Nuo mainitsemasi kielinörttien vitsit olivat hyviä.