lauantai 6. syyskuuta 2008

Tuhukuu ja ligakuu




Sain käsiini livvin eli aunuksenkarjalan kielisen oppikirjan, joka on tarkoitettu ala-asteen ensiluokkalaisille. Kirjasta löysin mielenkiintoiset nimet kuukausille. Internetistä löysin vastaavat vienankarjalan eli varsinaiskarjalan kuukausien nimet, jotka on vasta hiljattain jälleen otettu käyttöön. Suomessakin oli vielä 1700-luvulla joulukuun tilalla talvikuu.

vienankarjala
pakkaiskuu
tuiskukuu
kevätkuu
sulakuu
oraskuu
kesäkuu
heinäkuu
elokuu
syyskuu
sajekuu
pimiekuu
talvikuu

aunuksen karjala eli livvi
pakkaskuu
tuhukuu (tarkoittaa tuiskua)
kevätkuu
sulakuu
oraskuu
kezäkuu
heinükuu
elokuu
süvüskuu
ligakuu
külmükuu
talvikuu


Jos näitä kahta karjalankieltä vertaa toisiinsa, on vienankarjalaa paljon helpompi ymmärtää. Se on melkein kuin suomen murre. Laitan pienet tekstipätkät malliksi molemmista kielistä.

Aunuksenkarjala:
Elettih ennevahnas rinnakkai kaksi vellie: bohattu da köühü. Läheni uuzi vuozi, a köühäl vellel ei olluh ni murustu leibiä stolale panna. Lähti häi bohatan vellelüö abuu pakiččemah.
-Anna minule, velli, vähäine lihua laihinah, gu Uuzi vuozi on tulemas!
Nimidä ei vastannuh bohattu, vai huškai jalgoih köühäle lehmänsorkan.
(Kirjasta: Tatjana Boiko: Oma sana. Petroskoi Karjala. 1993).

Vienankarjala:
Pokko ta pukki lähettih meččäh lehtie syömäh ta kävelömäh. Käveltih, käveltih ta eksyttih pimieh meččäh. Hyö tultih sakieh kuusikkoh. Kačotah, hukat puun alla keitetäh illallista. Pukki sanou hil´l´akkaiseh pokolla: -Mitä rupiemma luatimah? Nyt myö häviemmä, hukat syyvväh meät. Pokko sanou: -Nouska puuhu, sieltä hukat meitä ei suaha!
(Kirjasta: Pekka Zaikov: Kaunista karjalua 2. Petroskoi Karjala. 1993).

4 kommenttia:

Isopeikko kirjoitti...

MUkavaa tekstiä. Jostain syystä vastoin väitettäsi tuo aunuksenkarjala oli paljon helpompaa, joskin molemmat ymmärrettäviä. Ehkä kyse onkin niiden kertomista tarinoista :)

Annikki kirjoitti...

nuo kuukausien nimet olivat upeat - tosin monet haluaisivat, että meilläkin olisi siirrytty kansainvälisten nimien tapaisiin, kuten virolaiset ovat tehneet

ps. esim. tähän tapaan: januaari, vepruaari, marsi, aprilli, mai, juuli, juuni, aukusti, septemperi, oktooperi, novemperi, desemperi

Meita kirjoitti...

Jos meillä olisi joskus siirrytty (tai jos tulevaisuudessa siirryttäisiin) kansainvälisiin nimiin, niin tuskin niitä olisi rohjettu ryhtyä kirjoittamaan noin suomalaisittain. Minusta on hirveä sääli, että suomelle ominainen kirjoitusasu koetaan jotenkin rahvaanomaisena. Jos minä saisin päättää, kirjoitettaisiin suomeksi panaani, kreippi, kolitsi jne. Näinhän viron kielessä tehdään käsittääkseni aika usein (esim. fleece=fliis). Toisaalta onhan suomessakin tällaisia sanoja, ilmeisesti vanhoja, esim. konjakki.

kirlah kirjoitti...

Ehkä tekstipätkät ovat sattuneet sellaiset, että aunuksenkarjalaa oli helpompi ymmärtää, minä kun olen selaillut koko kirjaa, näyttää vienankarjala olevan melkein kuin suomea verrattuna aunukseen.

Onneksi meillä ei ole otettu kuukausiksi noita samoja kuin muilla.

Minustakin on kummallista, että b, d, g, ja f -kirjaimisia sanoja ei ole suomalaistettu. Onhan meillä kuitenkin sellaisetkin uudet sanat suomalaisittain kuten teippi, meikki. Muistan vielä senkin ajan, kun piti kirjoittaa tape ja make.

Samoin ruotsalaisilla on tejp, mejk, sajt (sanasta site).
Venäläiset kirjoittavat surutta ihan heti aina kaikki vierasperäiset sanat ääntämyksen mukaan. Olisikohan suomalaisilla kuitenkin alemmuudentunnetta. Tai tietämättömyyttä.