Sanojen lyhentäminen on kielessä suhteellisen nuori ilmiö. Vasta 1900-luvulla on alettu käyttää kirjainsanoja ja tahti sen kuin kiihtyy. On uusia ilmiöitä ja asioita, jotka ovat monisanaisina liian pitkiä, mutta myös sähköposti ja tekstiviestit ovat tuoneet oman lisänsä lyhentämistarpeeseen.
Inernetissä on jos jonkinlaisia määritelmiä erilailla lyhennetyille sanoille, mutta käytän määrittelyssä Ison suomen kieliopin määritelmiä.
Lyhennesanoista puuttuu lähtösanaan nähden alku tai loppu: ale (alennusmyynti), Alko (alkoholiliike), kopteri (helikopteri). Näissä on paljon epämuodollisia, jotka eivät vielä ole virallisia kuten ope (opettaja), preli (pereliminäärikoe).
Kirjainsanat eli akronyymit koostuvat sanaliiton sanojen alkukirjaimista: ATK, USA, HIV, alv. Näitä voidaan ääntää kirjain kerrallaan, mutta monet ovat muuttuneet oikeiksi sanoiksi, jolloin lyhenne äännetään sanana. Puheessa moni matkustaa jo Usaan, mutta virallisesti sitä ei ole hyväksytty. Alvin maksaminen saattaa jo käydä ilman kangertelua, sen sijaan hiivi taitaa olla vielä arkikieltä.
Uudempia tällaisia olisivat esim. USB-liitäntä, joka puheessa on aina usbi, UPS=upsi (laite, joka antaa varavirtaa tietokoneelle) ja URL-osoite/www-osoite = urli, MEP = Member of European Parliament =meppi. Viimemainittua on käytetty tiedotusvälineissä heti EU:hun (tämäkin akronyymi) liittymisen jälkeen, mutta ainakaan vanhempi polvi ei ole ollut tietoinen, että se on lyhenne jostain, niin hyvin sana on sulautunut kieleen. Sanan yleisyys on häivyttänyt lyhenteen. Muistaako kukaan, että Saabkin tulee sanoista Svenska Aeroplan Aktiebolaget tai tuleeko monikaan ajatelleeksi muuten, että vessa ja veskikin ovat itse asiassa WC:n johdannaisia.
Koostesanat rakentuvat sanayhtymän sanojen osista: tupo (tulopolitiikka), luomu (luonnonmukainen), mutta onkohan enää tiedossa, että mopo on lyhenne sanasta moottoripolkupyörä. Helsingin sanomien lyhenne HeSa on myös alkanut elää omaa elämäänsä ja saanut jo johtopäätteenkin: Hesari.
Ei tarvitse ottaa esimerkkejä kauempaa kuin kouluelämästä, niin kokonaisen päivän voisi varmaan käydä keskustelua pelkillä lyhenteillä. Olen kaikki lyhenteet tässä kirjoittanut yhteen, vaikka ne vielä tunnistetaan lyhenteiksi. Ne äännetään kuitenkin sanoina eikä kirjain kerrallaan:
”Popsin mukaan lukioppilaidenkin sotut on kirjattava muistiin. Koska meillä on huomenna tykypäivä, en menekään Sukolin päiville, vaikka matikanopet menevät Maolin tilaisuuteen. Minulla on sellainen mututuntuma, että keket jäävät tänä vuonna väliin.”
Ehkä on tarpeen selventää: Pops =peruskoulun opetussuunnitelma, Sukol = Suomen kieltenopettajien liitto, Maol = Matematiikanopettajien liitto, luki=luku- ja kirjoitushäiriöinen, sotu=sosiaaliturvatunnus, tyky=työkyvyn ylläpito, keke=kehityskeskustelu, mutu=musta tuntuu.
Tavalliset lyhenteet kuten ns. esim. jne. eivät ole lyhennesanoja. Niitä käytetään vain tekstissä, mutta ne luetaan aina kokonaisina sanoina. Viime aikoina on kuitenkin hiipinyt sellaistakin käytäntö, että esim. televisiossa joku sanoo: ”Tässä on Liisa, viisi vee”. Tuolloin vuosi-sanan lyhenne v olisikin jo lyhennesana. Tiedän, että tuollainen käytäntö ärsyttää monia, niin itseänikin. Olen kuullut myös tällaista, joskin vielä ihan leikillään sanotun: ”Hänellä oli än äs näköpuhelin” tai ”Liisa Vainio, oo äs Linnavuori”. Myös lyhenteen esim. olen kuullut luettavan lyhenteenä.
Kielen uusista akronyymeistä olen kirjoittanut aiemmin.
Tässä myös linkki, jossa lisää hymiöitä ja ATK-kielessä tavallisia akronyymejä.
2 kommenttia:
tässä tätä kielen runsautta tuli taas roppakaupalla - tämä ilmiö (lyhenteiden muuttuminen jne.) osoittaa, että kieli vielä elää - olit hienosti laatinut tuon keskustelun
Harmittaa vain, että moni arkielämän herkullinen kielellinen tilanne unohtuu, kun ei tule laittaneeksi muistiin. Olen yrittänyt kirjoitella kaikenlaisia juttuja paperilapuille, mutta en koskaan löydä niitä, ja kaikki asiat ovat eri lapuilla.
Lähetä kommentti