Suomenkielessä on valtavasti lainasanoja ruotsinkielestä, mutta päinvastaiseen suuntaan ei ole lainautunut paljonkaan. Ruotsinkielessä on noin 30 sanaa, joiden on todettu olevan suomalaista alkuperää. Lähinnä nämä on saatu Norrlannin murteiden kautta tai Värmlannin metsäsuomalaisilta. Monikaan sana ei ole kuitenkaan päässyt yleiskielen sanaksi, vaan on jäänyt paikallisiin murteisiin tai slangikäyttöön tai käyttö on muuten marginaalista. Jotkut sanat ovat eläneet aikansa, mutta jääneet pois käytöstä yhteiskunnan muuttuessa.
Tässä tavallisimmat:
pojke, suomen sanasta poika, lainattu jo 1300-luvulla, ilmeisesti Tukholman käsityöläisiltä lähtöisin: skinnara-poika=skinnarlärling, nahkurin oppipoika.
känga =kenkä, nykyään käytetään lähinnä naisten nyörikengistä.
pjäxa = pieksu, hiihtokenkä, skidpjäxa, slalompjäxa.
kul = hyvä, kiva. Sanan alkuperä ei ole ihan kiistaton, mutta arvellaan sen olevan suomen sanasta kyllä. Kyllä-vahvistussanahan tarkoittaa kaikkea positiivista.
hyvens =hyvä, hyvin. Käytetään lähinnä slangisanana.
kola =kuolla. Slangikäytössä kiertoilmauksina kuolemiselle esim. sanonnassa att kola vippen.
motti =motti, joka merkitsee sodassa mottiin jäämistä eli piiritystä. Suomen sana motti, joka tarkoittaa halkomottia, on sen sijaan päinvastainen laina: se on lainattu suomeen ruotsin sanasta mått=mitta.
motti (äännetään: mutti) =mutti. Tällä tarkoitetaan talkkunajauhopuuroa, jota on syöty sianlihasiivujen ja puolukkahillon kanssa juhlaruokana. Sana on käytössä Värmlannin murteessa.
kova =raha. Tullut alun perin sanonnasta kova raha eli on ollut kyse kolikoista. Nykyään slangisana.
pärta=päre. Tullut suomen muodoista pärettä, päreitä.
pulka=pulkka. Tullut kieleen suomen ja saamen kielistä.
tojs tulee suomen sanasta pois. Käytetään lähinnä sanonnassa vet tojs!= Vet hut! (tietää huutia).
rappakalja=rapakalja, millä suomessa tarkoitetaan huonosti käynyttä kaljaa. Sana on saanut ruotsinkielessä merkityksen struntprat=pötypuhetta.
sisu=sisu. Käytetään yleensä vain suomalaisista puheen ollen.
mujka=muikku. Käytössä vain norrlantilaisissa murteissa.
memma=mämmi on tullut kieleen vasta, kun Suomesta on alettu viedä mämmiä Ruotsiin.
erämarker=erämaa. Käytetty lähinnä ruotsalaisaikakaudella asumattomista alueista, lähinnä historiallisissa tutkimuksissa käytetty sana.
rapakivi=rapakivi on monissa muissakin kielissä käytössä oleva ilmaus tietylle suomalaiselle kiviladulle.
sauna on tunnettu monissa kielissä, niin ruotsissakin, mutta se ei ole kovinkaan yleinen käytössä. Ruotsi on nimittäin siitä harvinainen kieli, että siinä on omankielinenkin sana bastu, joka muuten on lyhenne sanasta badstuga.
koling (äännetään: kuuling) Kolingen-sanaa on käytetty suomalaisista ukoista halventavasti: finnkoling, finnkolix, mikä juontuu siitä, että nämä aina aloittivat puheensa sanomalla: kuule! kuuleks! Piirtäjä Albert Engström loi 1897 kulkurihahmon Kolingen, jonka väitetään tulevan juuri tästä.
Albert Engströmin Kolingen-hahmo.
10 kommenttia:
Kiitoksia tästä merkinnästä! Minulla on ruotsalainen poikaystävä ja hänen äitinsä mietti ruotsinkielessä olevia lainasanoja ja melkein nyrjäytin aivoni, kun en saanut päähäni mitään. Tämä merkintä onneksi pelasti. ;)
Ihanaa kuulla, että näistä on jotain hyötyäkin.
Tämä kertakaikkisesti pelasti minut. Sain tehtäväksi etsiä ruotsin kieleen suomen kielestä tulleita sanoja, ja epätoivo valtasi alaa...!
Väitetäänpä myös, että Tukholman puhekielessä on ainakin ollut sana musta merkityksessä 'musta kahvi'.
Olipa kiva lukea.
En ole vakuuttunut siitä että poika/pojke on suomen kielestä ruotsinkieleen siirtynyt sana, koska esimerkiksi englanniksi sanotaan "boy", mikä on selkeästi sukua.
Jorma Inki sanoi:Pojke voi tulla myös sanasta pjokk. Känga on germaaninen skuonks. Skuonks-sutor on sittemmin Schuster, meillä suutari. Rapakalja on entisen kaljan ravasta vettä lisäämällä tehty kierrätyskalja.
Poika on attestoitu, suomesta otettu lainasana.
"En ole vakuuttunut siitä että poika/pojke on suomen kielestä ruotsinkieleen siirtynyt sana, koska esimerkiksi englanniksi sanotaan "boy", mikä on selkeästi sukua."
En ole kielitieteilijä, joten en ota kantaa asiantuntijana, mutta huomattakoon että muissa skandinaavisissia kielissä ei tietääkseni ole "pojke" sanaa vastaavaa ilmaisua pojalle. Sen sijaan viron kielestä löytyy lähellä suomalaista "poika" -sanaa oleva sana "poeg/poja/poega." Myös latvian kielessä ilmenee poikaa tarkoittava sana "puika."
Onko kyseinen sana alkujaan suomensukuista vai balttilaista perua, vaiko lainasana jostain muusta indo-eurooppalaisesta kielestä kauempaa menneisyydestä onkin sitten eri kysymys.
Lähetä kommentti