Internetini ei toiminut, joten soitin firmaan, joka hoitaa yhteyksiä. Jonkin aikaa tutkittuaan mies vastasi: ”Joo, yhteys on ollut alhaalla kuusi päivää”.
Minusta kuulosti omituiselta, hyvä että edes ymmärsin, mitä sillä tarkoitetaan. Miksi ei voinut sanoa yksinkertaisesti, että yhteys on poikki!
Seuraavana päivänä hain lainamodeemin paikallisesta yrityksestä. Siellä toimistohenkilö sanoi: ”Siinä palaa valo, jos yhteys on ylhäällä.” Missähän ylhäällä? Kuulosti suoraan sanoen alkeelliselta! Varsinkin, kun meillä suomessa on käypiä ilmauksia, vaikkapa: yhteys toimii.
Tietokoneala on tuonut suomen kieleen mitä kummallisimpia ja mahdottomimpia ilmauksia. Juuri kun aletaan päästä eroon Agricolan aikaisista ruotsalaisuuksista, kuten ylösotettu (=upptagen, varattu), kirjoittaa ylös (=skriva upp, kirjoittaa muistiin), alkaa englantilaistamiskausi.
Ei riitä, että otetaan englannista sana sellaisenaan tai väännetään se hieman suomalaisen näköiseksi, vaan käännetään se sananmukaisesti suomeksi, jolloin saadaan juuri sen tyyppisiä ilmauksia, joista kielitoimisto on yrittänyt päästä eroon vuosikymmenet. Tällaisia ilmauksia sanotaan käännöslainoiksi. Tavallisesti niille voisi keksiä omaan kieleen paremmin soveltuvan vastineen.
Olen aina mielessäni naureskellut mm. virolaisten ilmaukselle ette panna (= ehdottaa), joka on suoraan saksasta käännetty äskeisten tyyppinen käännöslaina. Saksan vorschlagen tarkoittaa sananmukaisesti lyödä eteen. Toinen esimerkki ette võtja, joka tarkoittaa yrittäjää, sananmukaisesti eteen ottaja. Tällaisia käännöslainoja on virossakin vaikka kuinka paljon.
2 kommenttia:
Heh, minulla oli eilen italian oppilaana suomenruotsalainen nuorukainen, joka sanoi puuhakkaana: Hetkinen, tuo pitää kirjoittaa alas!
Miten ois download - eli downloadata tai vetää alas? :-)
Lähetä kommentti