keskiviikko 4. helmikuuta 2009

Viisi virkaa, kuusi nälkää


Kielessä on valtava määrä lukusanailmauksia. Monet niistä ovat jähmettyneitä sanontoja, joiden lukusana ei itse asiassa tarkoita sananmukaisesti sitä, mikä sen merkitys on. Olen kerännyt joitakin ilmauksia, osa on uskomuksia, osa sananlaskuja, osa muuten vain kiteytynyt sanonta. Joissakin kohdin olen laittanut myös ruotsalaisen sanonnan, jos se poikkeaa suomalaisesta mielenkiintoisella tavalla.

1
-Se tapahtui vuonna yksi ja kaksi (vars. nuorten käyttämänä, kun jotain tapahtui iät ja ajat sitten).
-Voi yhden kerran!
-Hän oli yhtä hymyä. (=pelkkää)
-Voi yhden kerran! (=voi hyvänen aika)
-yks hailee
-yhtä sun toista
-ykskaks
-yksi ja toinen (=vähän jokainen)

-kaksi kärpästä yhdellä iskulla
-mennä yhdestä korvast sisään ja toisesta ulos
-ei yksi pääsky kesää tee
-yhden syönyt ja toista mieli tekee (joku on vihaisen näköinen)

2
-kahden kesken (ruots. mellan fyra ögon = luottamuksellisesti).
-ei pyyssä kahden jakoa
-ei kahta kolmannetta
-makkaralla on kaksi päätä, toinen pää ja toinen pää
-kaksin aina kaunihimpi
-kahden kauppa, kolmannen korvapuusti

3
-Ennen kuin kukko kolmasti kiekuu.
-Kolmas kerta toden sanoo.

4
-Hän oleskelee vain neljän seinän sisällä.

5
-Työ on viittä vaille valmis.
-Tuosta on viisi hirttä poikki. (=ulos siitä)
-En välitä siitä viiden pennin vertaa.
-Siitä viis veisaan! Siitä viis! Ruotsissa sama: derom bryr jag mig sju.
-Viisi virkaa ja kuusi nälkää.
-viis sormee ja vilaus ( joku varastaa jotain)

7
-Olla seitsemännessä taivaassa.
-Seitsemän peninkulman saappaat. Sjumilasteg.
-Han pratade sju stugor fulla. (puhui ummet ja lammet)
-Jotain on seitsemän lukon takana. (=tavoittamattomissa)
-Muistettavana sen seitsemän asiaa. (femtielva olika saker).
-Sen seitsemää sorttia pikkuleipiä.
-Maailman seitsemän ihmettä.
-joku on kuin seitsemän leivän uuni (eli niin iso)

9
-Kissalla on yhdeksän henkeä.
-Luvata yhdeksän hyvää ja kahdeksan kaunista (=luvata jotain katteettomasti). (lova guld och gröna skogar).
-luvata yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista (esim. mies naiselle katteettomasti)
-syksy ajaa yhdeksällä hevosella (saman päivän aikana sää vaihtuu nopeasti)

10
-Parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.
-Olenhan kymmenen kertaa sanonut, että…
-yritys hyvä kymmenen, tulos nolla (sanottiin usein lapselle, kun tämä yritti tehdä samaa kuin isosisko ja isoveli)
-yksi hullu kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastata (sitäkin sanottiin usein lapselle)
-olla toisellakymmenellä (vähän humalassa)

13
-Hänen kaltaisiaan on kolmetoista tusinassa.
-Trettondagen (ruots. loppiainen)

14
-Fjorton ämbeten, femton olyckor. (= viisi virkaa, kuusi nälkää)

16
-Voi helvetin kuustoista!

17
-Aj sjutton!
-Ge sjutton i något! (=viis veisata).

100
-Olenhan sanonut sinulle sata kertaa, että…
-satajalkainen
-sataa sataa, ja se on sitten jo monta sataa

1000
-Tuhannet kiitokset.
-tuhatjalkainen
-tuhattaituri
-mennä tuhatta ja sataa
-tuhat tai tuhannen tulimmaista (tai jotain sen tapaista sadattelua!)

espanjankielisiä, saksalaisin käännöksin
.

17 kommenttia:

Allu kirjoitti...

Onkohan kaksinen (adjektiivi) johdettu myös numerosta kaksi? Minun standardionnittelulause hääparille on: Kaksin aina kaunihimpi, eihän yksin voi olla kaksista.

Anonyymi kirjoitti...

kymmenen pistettä ja papukaijamerkki

Anonyymi kirjoitti...

Kivoja esimerkkejä olet löytänyt.

Allting har en ände, korven har två.

Trettondagen (ruots. loppiainen) = 13. päivä joulupäivästä.

Fjorton ämbeten femton olyckor - enpä ole koskaan kuullut.

isopeikko kirjoitti...

"on cloud nine" sanoo engelsmanni ja tarkoittaa seitsemännessä taivaassa. Eivät osaa laskea... :)

Kirlah kirjoitti...

Kiitos kaikille kivoista lisäyksistä.
Luulen, että tuo Allun kaksinenkin on kaksi-sanasta. Taidankin kähmiä myös itselleni tuon hääparionnittelun.

Kymmenen pistettä ja papukaijamerkkikin on todella tuollainen kiteytynyt sanonta.

Englantilaiset sanonnat ovat minulle aina ihan outoja. En ole päässyt selvyyteen, miksi se kulttuuri tuntuu minusta niin vieraalta, espanjaksikin tiedän enemmän sanontoja kuin englanniksi. Olisikohan aktiivista torjuntaa.

Kirlah kirjoitti...

Tuon fjorton ämbeten femton olyckor olen tavannut WSOY:n uudessa Ruotsi-Suomi suursanakirjassa. En ole varma, olenko kuullut sitä käytettävän koskaan. Mutta monet sanonnathan ovat äidinkielessäkin jääneet kuulematta.

Anonyymi kirjoitti...

numeroon 15 vielä lisäys: Heti - eikä viidestoista päivä! - en tiedä, miksi siinä on se viidestoista päivä

Kirlah kirjoitti...

En ole varma tuosta, mutta eikö tuollaiset sanonnat synny siten, että joku on joskus sanonut vaikkapa tulevansa viidestoista päivä, ja siihen toinen kiljaisee; "Heti, eikä viidestoista päivä!"

Tätä sitten taas kerrotaan eteen päin hyvänä vitsinä ja sanonta jää elämään, eikä kukaan enää muista, miten se on syntynyt.

Kirlah kirjoitti...

Numeroihin piti vielä lisäämäni, että on tapana ajatella asioita jotenkin tasaluvuin, kuten esim. ostetaan kuppeja puoli tusinaa (=6 kpl) tai tusina (12 kpl), harvoin ehkä kukaan ostaa kuppeja 9 kpl.

Perheessämme on kautta aikojen naureskeltu eräälle entiselle naapurille, jolta kysyttiin, montako kanaa hänellä oli. Tähän naapuri vastasi: "On niitä enemmän kuin kolmetoista".

Anonyymi kirjoitti...

juuri oli kirpputorin venäläisnaisen kanssa puhe - kirpputorille oli tullut myyntiin lahjoituksena venäläisiä laseja, ja niitä oli eri kokoja aina kolme kappaletta, kolme kappaletta jne. - joku suomalainen sanoi, että näistä puuttuu aina yksi (meillähän nykyisin, jos ei ole puolta tusinaa, niin on neljä kappaletta)- hänen mukaansa niistä ei puuttunut yhtään, sillä Venäjällä ostetaan kaikkia aina kolme (siis neljän, kuuden tai kahdentoista sijasta)

Anonyymi kirjoitti...

jatkan vielä selvennystä: siis jos ei kolme riitä, sitten kuusi, yhdeksän jne. - mutta siis kolmella aina lisätään!

Kirlah kirjoitti...

Tuo oli jännä kuulla. Opittu kulttuurijuttu siis taas. Kukahan sen on alun perin määrännyt, että kuppeja pitäisi ostaa neljä tai kuusi?

Mutta voihan niitä olla näköjään kolmekin, onhan kolme muutenkin yleinen luku esim. Raamatussa. Kaikkea on siellä aina kolme tai seitsemän: kolme kertaa Pietari kielsi Jeesuksen jne.
Samoin saduissa on aina kolme toivomusta tms.

MaaMaa kirjoitti...

Erityisesti mua aina ihmetyttää ja naurattaa tuo ruotsin "aj sjutton!" - mistä ihmeestä ne on just 17:n valinnut?!

Oliko sulla "kaksin aina kaunihimpi"?
Entä "kolmas kerta toden sanoo"

Mä olen huomannut sanovani "arvaa kolme kertaa" jos joku kysyy multa sellaisen kysymyksen, jossa vastaus on joko kyllä tai ei - en tiä mistä olen moisen tavan keksinyt :D

MaaMaa kirjoitti...

...ainiin, piti myös mainia sana "pari".
Se ei taida enää tarkoittaa kahta, vaan yleisesti "enemmän kuin yksi". Aikanani kaupan kassalla aina nauratti, jos asiakas pyysi "pari muovikassia" - piti yrittää tavaramäärästä arvata mitä määrää kukin asiakas "parilla" tarkoitti :)

MaaMaa kirjoitti...

...viel yks kommenti multa ( sorry :D)
Oli sulla molemmat: kaksin aina kaunihimpi ja kolmas kerta toden sanoo - miten ne meniki multa ohi - sorry :)

Kirlah kirjoitti...

MaaMaa: minulle opetettiin koulussa, että pari on 3-5 kappaletta, kaksi on tasan kaksi. Olen huomannut, että jokaiselle pari merkitsee eri asiaa ja jokainen soveltaa sitä kuinka haluaa.

Ravi kirjoitti...

Nyt en tätä viimeistä osaa mieltää omaan kouluoppiini. Minulle opetettiin, että pari on aina 2, mutta muutama on 3-5. Onhan meillä parisuhteitakin ja niissä on harvemmin 3-5 henkilöä. Toivottavasti. :)