sunnuntai 8. helmikuuta 2009

Kielen muutoksista


Eilisen koulutuspäivän annista riittää vielä tänne kielibloginkin puolelle. Kielen muutoksista kuulimme parikin luentoa. Sanaston nopean lisääntymisen ja vaihtumisen lisäksi kielessä tapahtuu muitakin muutoksia, sekä nopeita että hitaita.

Hitaista muutoksista olkoot esimerkkeinä nämä:
-Pronomini se toimii artikkelin tapaan: Se Pekka puhui eilen jostain matkastaan.
-Duaali kielestä on kadonnut. Duaali tarkoittaa sitä, että yksikön ja monikon lisäksi kielessä on ollut myös kaksikko, jolloin verbi on taipunut omalla tavallaan, kun on ollut puhe kahdesta.
-Sijamuodot ovat ovat muuttuneet ja kehittyneet todella hitaasti, ne ovat vähintään 2000 vuotta vanhoja.

Nopeita rakenteen muutoksia ovat mm. nämä:
-Sä-passiivi on yleistynyt kielessä hurjaa vauhtia. Sitä nimitetään myös Häkkis-passiiviksi, sillä se yleistyi Mika Häkkisen puheen myötä: Kun sä voitat formuloissa, sun fiilikset on aivan mahtavat. (Ihan kuin hän puhuttelisi minua, ja minä olisin voittanut formuloissa!)

-Englannista tulleiden sanojen ja sanontojen lisäksi myös rakenne paras kirja ikinä (the best book ever) tai eniten toivottu (= toivotuin). Tämä rakenne lisääntyy englannin vaikutuksesta myös ruotsin kielessä, mera- ja mest-vertailu lisääntyy.

-On muuten jo epäselvää, ovatko sellaiset englannin kielen kiteytyneet fraasit kuten see you itse asiassa jo katsottava suomen kieleksi. Jos joku moikkaa lähtiessään see you, ei toinen tavallisesti vastaa englanniksi, vaan saattaa sanoa: no hei sitten!

-Kieltosanaton kielto on myös tullut kieleen. Sitä on kuitenkin tavattu jo vanhastaan eri murteissa: Se mikään uusi asia ole! Mutta nimenomaan ns. aggressiivi on yleistynyt nopeasti. Sillä kiistetään jotain: Mä mikään pissis oo! Ja usein vielä vahvistettuna nykysuomalaisten voimasanalla: Vttu se sinne tullukkaan!


P.S. Allun blogissa oli niin herkullinen kielijuttu, että sinne on ihan pakko linkittää.

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Yksi mieliaiheitani, tämä on tosi jännää, ihan 20 vuodessa pystyy näkemään muutoksia. Olen kirjoittanut yhden aineen ja tutkinut myös sanojen valenssia, katsonut verbien merkityksen muutosta viimeisen 100 vuoden aikana.
Onhan se hyvä että kieli muuttuu ja kehittyy.

Villasukka kirjoitti...

Haa! Olen jo vuosikausia opettanut artikkeleita vertaamalla suomen puhekieleen - me käytämme sanoja "yks" ja "se" artikkelien tapaan.
Ehkä kuusi vuotta sitten koulutuksessa yksi kielioppikirjan tekijä ennusti, että englannistakin tulevat adjektiivien päätteelliset vertailu (-er ja -est) katoamaan jossain vaiheessa ja more ja most valtaavat kaiken... Paitsi ehkä better ja worse, ne kun ovat niin keskeisiä.

Paivi kirjoitti...

Ja suuri osa lienee sitä, että uusi sukupolvi muokkaa kieltä ja luo oman erityisen kielensä, joka poikkeaa vanhempien kielestä.

Kamppailen juuri sitä vastaan, että hymiöitä ei käytetä kirjoitelmissa, vaikka ne ilmaisisivatkin muka niin kivasti tunteita.

Kirlah kirjoitti...

Hannele: Nyt ei näytä 20 vuotta enää riittävän. Muuten: oppikirjojen kiertokin on nopeutunut kouluissa. Ennen yhtä oppikirjaa opetettiin 7-10 vuotta, sitten 5 vuotta, nyt olen vaihtamassa jo useamminkin.

Kirlah kirjoitti...

Villasukka: Tuosta ennustamisesta tuli mieleen, että jo 20 vuotta sitten entinen yliopiston saksanprofessori ennusti, että kymmenen vuoden kuluttua genetiivi häviää saksasta kokonaan.

Harvinainen genetiivi onkin, mutta ainakin joissakin kiinteissä sanonnoissa vielä käytetään, ja ainakin sen verran sitä vielä on, että huomenna ykkösluokan saksantunnilla aloitamme genetiivin opiskelulla.

Kato nyt:
Joo, oppilaat käyttävät hymiöitä ja juuri englannin ope sanoi, että englannin käännöksessä toinen maailmansota oli lyhennetty näin: MS2. Tuo on mahdotonta suomen kielessä ainakin toistaiseksi, viittaa MS-tautiin. Englannissahan voi lyhentää: WW.

Hannele på Hisingen kirjoitti...

kirlah, kieltenntutkijat huomaavat kyllä eron nopeammin, mutta itse ei sitä joka päivä aina tajua... (Minä huomaan erityisesti, kun kielenkin vaihoin)

Enkä koskaan valita nuorten kielestä ;)

Allu kirjoitti...

Niinhän se Bastian Sick kirjoitti, että Der Dativ ist dem Genitiv sein Tod. Rettet den Genitiv! Opeta sinä vaan niille nuorille genetiivi.

Kirlah kirjoitti...

Allu: Minä tein niin, ja katso kuinka kävi. Kirjoitin siitä juuri äsken toisessa blogissani.