Viime postauksessani kirjoitin sanajärjestyksestä, mitä aihetta jatkan vielä vähän. Näin Ilkka-lehdessä tällaisen lauseen:
”Kaksikymmentä talvehtivaa koskikaraa löysivät Suomenselän lintutieteellisen yhdistyksen karalaskijat viikonvaihteessa Etelä-Pohjanmaan ja Virtain alueelta”. (Ilkka 24.2.09 s.11.)
Vaikka suomen kielen sanajärjestys on melko vapaa subjektin ja predikaatin suhteen, on edellisessä lauseessa väärinymmärryksen mahdollisuus. Sääntöhän kuuluu, että jos subjekti on painoton, se on ennen predikaattia, mikä olisi äskeisessäkin lauseessa oikein. Mutta koska äskeisessä tapauksessa on subjektilla lisäksi monia määritteitä, mikä tekee rakenteen kovin raskaaksi, kaikkein paras olisi muotoilla lause kokonaan uudelleen.
Nimenomaan englannin vaikutuksesta on suomessakin alettu käyttää lausetyyppiä: birds were foud by researchers, lintuja löysivät tutkijat tältä alueelta, mikä ei kuitenkaan oikein onnistu suomen kielessä kielen erilaisen rakenteen takia. Tässä subjekti on painoton, sivuseikka, joten sanajärjestys suomessa pitäisi olla: lintuja tutkijat löysivät tältä alueelta.
Loppukevennykseksi Luonnon oppi -nimisestä kirjasta vuodelta 1865 sanajärjestykseen ja eläinten puhuttelusanoihin hän-se liittyvä teksti:
”Krokodili tulee 15 kyynärän pituiseksi ja on peitetty tukevilla kilvillä. Päivät on hän vedessä, ja yöllä tulee hän maalle. Maalla on hän hitanen, eikä kovin rohkia, mutta vedessä vikkelä ja kovin vaarallinen. Sen ruoka on kalat, mutta ottaa hän suurempiaki eläviä, ihmisiäki. Naara laskee yhden munan rantaan ja vartioitsee sitä.”
17 kommenttia:
Tutun ja uuden tiedon esitysjärjestys: 'tutkijat' on tuttu asia, kun taas 'lintuja' uusi asia, jälkimmäinen siis lauseen loppuun. Erityisen painokkaat jäsenet sijoitetaan kyllä lauseen alkuun, mutta tässä esimerkkilauseessa ei varmaankaan korjata aiemmin esitettyä virheellistä väittämää.
On kyllä varsin raskas rakenne...
Oppilaitteni teksteissä on paljon sanajärjestysvirheitä, koska vieraiden kielten vaikutus on vahvempi kuin Suomessa asuvilla nuorilla. Saksa jyrää, samoin englanti.
Hah haa, krokodili - tiedot mainiosti kirjattua kieltä :)
Osaatko kertoa "kirkkain otsin" sanonnasta mitään? Se askarruttaa minua. (Blogissani tänään)
Kiitos oppimista koskevasta sympaattisesta kommentistasi Kops-blogissani!
Oliko krokodili HÄN, mutta krokotiili on SE????
Kato nyt tätäkin:
Mutta entäs sitten, kun ei ole objektia ja jos halutaan aloittaa määreellä.
Terho Itkosen Uusi kieliopas (s. 84)esittää myös tällaista:
Posiolta retkeläiset jatkoivat matkaansa Kuusamoon. (normaali suora sanajärjestys, subjekti painoton.
Ja toisaalta:
Kiutakönkäältä poikkesivat useat mukanaolijat katsomaan Ristikalliota. (epäsuora järjestys, kun subjekti painollinen).
Rita: Luettuani postauksesi tulee mieleen Virtahepo olohuoneessa ynnä muut samankaltaisuudet, mutta ehkä tässä on ollut kyse vain tavallisesta eläinopin kirjasta. Lähinnä ajattelin tuota epäsuoraa sanajärjestystä.
Allu: minuakin ihmetytti tuo hän- ja se-sanojen epälooginen käyttö.
Peikko on joskus miettinyt miltä tuntuu osata vaikka suomen kieltä pohjaan saakka kun kaikkialla näkee virheitä.
Olipas hauskaa luettavaa :) Eksyin tänne jostakin. Aivan tässä jännittää omat kirjoitusvirheet ;). Olen joskus itsekin lukenut lehdistä käsittämättömiä kielikukkasia. Lääkäreiden kuuluisat saneluthan ovat ihan omaa luokkaansa. Miten saisimme lapset oppimaan oikeaa ja hyvää äidinkieltä?
Kirjoitin vastauksen, mutta näemmä sekoilin niin paljon, että se on jossain, missä lie. Koitan palata paremmalla ajalla asiaan, nyt olen mukavan elokuvaillan jäljiltä väsynyt...
Pronominien 'hän' ja 'se' tiimoilta löysin netistä E. N. Setälän kirjoituksen... käyttö ei vielä tainnut olla vakiintunutta. Mistähän löytäisin kirjahyllystä alaan liittyvän kirjani, ehkä siellä olisi jotain.
Kirjoitusvirheitähän ei kannata alkaa pelätä. Omien oppilaitteni (ulkosuomalaisia siis) osalta olen alkanut jakaa oikeinkirjoitussääntöjä tärkeisiin ja sitten niihin vähemmän tärkeisiin. Jos osaisivat kirjoittaa sellaisiakin lauseita kuin joita Ylioppilasaineita-kirjasessa esitellään virheellisinä, niin johan olisi hyvä...
En ymmärtänyt vastaustasi, mutta ehkä et ymmärtänyt kysymystäni :)
Kysyin: Mistä mahtaa juontaa juurensa sanonta "kirkkain otsin"? "Hän valehteli kirkkain otsin että meteli ei häirinnyt häntä."
Isopeikko: eihän tässä sitten enää olisi mitään hauskaa, jos kaiken jo osaisi ja tietäisi. Suomen kielessäkin on varmaan vielä paljon tutkimatonta sarkaa.
Mansikki: Tervetuloa. Ei virheitä kannata pelätä. Ei kaikkea voi tietää ja aina roiskuu kun rapataan, mutta välinpitämättömyyttä kielen suhteen pidän pahana. Esimerkkinä tästä vaikkapa entinen rehtorimme, joka teki niin kaameita kirjoitusvirheitä, etteivät oppilaatkaan sellaisia tee. Ja kyse oli ihan vain siitä, että hän ei antanut mitään arvoa oikeinkirjoitukselle.
Rita: Heh heh hee. Pitkään olen naureskellut täällä, miten ymmärsin väärin kysymyksesi. Luulin, että kysyit, osaanko kertoa kirkkain otsin Krokodili-jutusta jotain, tarkoititkin, osaanko kertoa kirkkain otsin -sanonnasta mitään.
Sanonta tuntuu minusta vieraalta, ilmankos itsekseni senkin puoleen vähän ihmettelin. Minulle on tutumpi sanonta "kirkkain silmin", joka tarkoittaa samaa.
Tai sanonta: "olla otsaa" väittää jotain, joka tarkoittaa suunnilleen samaa.
Eiköhän nämä kaikki kuulu samaan kategoriaan, että alun perin on vertaukset ja sanonnat otettu hyvin läheltä itseä, omasta kehosta tai luonnosta. Mielenkiintoista minusta, että ruotsalaisilla on "vatsa" tässä yhteydessä: ha mage att påstå något, tai sitten he voivat väittää jotain "kaunistelemattomin silmin" (=ei kukitetuin silmin) påstå med oförblommade ögon.
Kiitos tästä sanonnasta, sain taas yhden kehonosasanonnan kokoelmaani.
Kato nyt tätäkin: kiinnostuneena jään odottamaan.
Ah, kiitos. Tästä tulikin runsaasti lisää ajateltavaa :)
(ja nyt ymmärrän paremmin tuon aikaisemman vastauksesi ;)
Isäntä käski vieraan syödä.
Isäntä käski syödä vieraan.
Olen ymmärtänyt sanajärjestyksen niin, että jos sanajärjestystä ei ole valjastettu kielessä kiinteäksi (esimerkiksi jos subjektin ja objektin ero ei ilmene sijapäätteestä: "Johtajat pettivät sihteerit" - "Sihteerit pettivät johtajat"), sitä voi käyttää temaattisiin tarkoituksiin.
Kuten esimerkiksi silloin, kun tuttu asia sijoitetaan lauseen alkuun ja uusi asia loppuun.
'Posio' on tuttu asia, kun taas 'Ristikallio on uusi asia.
Persoonapronomeistä löysin jotain vain seuraavalta sivulta:
http://www.vvks.info/
"Niin 1600-luvun kuin aiemmassakin kirjallisuudessa persoona- ja demonstratiivipronomineja esiintyy toistensa synonyymeina: hän, he elottomista tarkoitteista ja se, ne ihmisistä. Yleisempää on persoonapronominien käyttö demonstratiivipronominien asemesta. Persoonapronominien genetiivistä omistusliitteen yhteydessä."
Kato nyt tätäkin:
Tarkoitin noilla Posio- ja Kiutaköngäs-esimerkeilläni vain subjektin ja predikaatin keskinäistä järjestystä.
Anteeksi...
Näin olen ohjeet ymmärtänyt. Jos lause alkaa verbin määritteillä, niin jos subjekti on painollinen ja uutena esitettävä, on käänteinen sanajärjestys parempi vaihtoehto.
Tämä on yksi niistä ohjeista, jotka olen jättänyt oppilailleni mainitsematta, ovat muutenkin sekaisin...
Kato nyt tätäkin: ei minustakaan kaikkia hienouksia kannata oppilaiden kanssa ruotia. Aina tietysti vähän sen mukaan, mikä on kiinnostus ja vastaanottokyky.
Ensin perusteet, sitten vasta pienet yksityiskohdat.
Lähetä kommentti