Miksi karhu karhuaa veroja eikä esimerkiksi susi tai kettu? Karhuta on käännöslaina ruotsin kielestä. Ruotsissa björn tarkoittaa karhun lisäksi velkojaa ja leikillinen verbi björna on karhuta saataviaan tai velkoja.
Olen joskus kirjoittanut eläimiin liittyvistä metaforista. Niiden lisäksi eläimistä on tehty eläimen luonteen tai ominaisuuden mukaan verbikin. Sellaisia löysin mietittyäni muutaman: jänis-jänistää, kukko-kukkoilla, hevonen-hevostella, sika-sikailla, porsas-porsastella ja ahma-ahmia. Ahma on johdettu ahmia-sanasta, koska on arveltu sen syövän paljon, vrt. saksan ahma-sanaa, Vielfrass, joka tarkoittaa ahmattia. Myyrä-möyriä kuulostaisi kuuluvan yhteen, en vain yhtäkkiä saanut siihen kättä pidempää vahvistusta.
Ketuttaa-sanalla ei sen sijaan ole mitään tekemistä ketun kanssa. Se on vain äänneyhtäläisyytensä vuoksi ”hienompi” muoto v…a-sanasta. Eikä sorsimiseen tarvita sorsaa. Nykyään niin yleinen sorsia-verbi on oikeasti sortaa, jonka imperfekti kuuluu sorti tai sorsi. Hän sorsi minua assosioituu niin vahvasti sorsaan, että ihmiset ovat muuttaneet puhekielessä verbinkin sorsimiseksi. Samoinhan taipuu vaikkapa murtaa-murti/mursi. Silläkään ei ole tekemistä mursun kanssa!
Hirvi-hirvittää ja poro-porottaa ovat muuten vain samannäköisiä sanapareja. Tuskin varis-varistaa sanaparillakaan on mitään tekemistä toistensa kanssa. Tuuli varistaa lehdet. Tai toinen merkitys: Varistaminen on vaikkapa keiton lämmittämistä, sanasta vari. Tapio Rautavaarakin lauloi ennen: oli kylmä tai vaikkapa vari. Ei voi kuvitellakaan, että siinä variksia tarvitaan.
Vielä yhden sanaparin löysin aivojeni lokeroista: ilves-ilvehtiä. Mutta onko niillä mitään tekemistä toistensa kanssa, jäi minulle epäselväksi. Nimittäin ilvehtiä, ilmeillä, ilveillä liittyvät yhteen sanojen ilme ja ilve kanssa. Ilve tarkoittaa karjalan Aunuksen murteessa kasvot, naama. Voisi näin maallikkona sanoa, että ilves olisi saanut nimensä ilmeikkäiden kasvojensa takia ja siksi että eläimen puussa istuessa on näkynyt pelkkä naama. Ja kun joku on ilvehtinyt, hän olisi näyttänyt tuolta puussa istuvalta eläimeltä.
Onko ilves oikeasti ilve-sanan kanssa tekemisissä, ei minulle selvinnyt.
9 kommenttia:
Suomen kieli on siitä mukavaa että se kasvaa puhujansa mukana. Voi puhua vaikka kissailusta ja siitä syntyy heti mielikuva kuulijalle.
Cat walk voitaisikiin nimittää kissailuksi. olisi ainakin supisuomalainen sana.
sitten on vielä apina - apinoida - mietin myös, onko ampiainen jotenkin yhteydessä ampaista-verbin kanssa - se kuitenkin on selvää, että karjua-verbi ei ole yhteydessä karju-sanan kanssa, vaikka karju karjuukin
ja vielä tulee mieleen sellainen ilmaus kuin olla käärmeissään/kärmeissään jollekin, joten käärmekin pääsee mukaan
kasveista en keksinyt yhtäkään paitsi sellaisia kuin marja - marjastaa
Apinoiminen ei tullutkaan mieleeni, joten kiitos siitä. Ja karjua ja karjun samankaltaisuus on hauska huomata. Ampaista-sanaa pitää ruveta selvittämään.
Mutta otetaanko tuota käärmettä tähän leikkiin, sillä sittenhän pitäisi ottaa monta muutakin: kärppä - olla kärppänä paikalla tai susi- hän hyökkäsi sutena ruuan kimppuun. Nytpä huomasin, että tästä kehkeytyisi uusi keräilykohde.
Marja-marjastaa on oma lukunsa, silloinhan pitäisi olla myös kala-kalastaa. Mutta olisi hauska, jos joku käyttäytyisi kuin kala ja hänestä sanottaisiin, että hän kalailee. Tai se käärme: hän käärmeilee.
Nytpä putkahti mieleen: pupu-pupuilee. Ainakin minä sanon usein oppilaistakin, jotka ovat mukavia ja kivoja, että he pupuilevat.
Ja joku tekee karhunpalveluksen. Saksaksihan se on myös Bärendienst, mutta englanniksi disservice. Mitähän se on ruotsiksi?
Björntjänst on karhunpalvelus ruotsiksikin.
Nyt selvisi ampiainenkin. Ampiainen ja ampaista ovat molemmat ampua-sanan johdannaisia. Eipähän olisi ihan heti tullut mieleen.
Ilvestä en ole saanut jäljitetyksi varmaksi, vaikka minulla on ainakin kolme, neljäkin etymologista kirjaa käytettävissäni. Pitää tutkia, kun joskus pääsen johonkin kaupunkiin isojen tietolähteiden äärelle.
Hei, voitko kirlah kertoa kuka olet, kun asiantuntemustasi tarvittaisiin. Minulle sähköpostilla, en kerro kellekään eteenpäin, antaisin vain yhden yhteystiedon. anne.rongas (ÄT) gmail.com
Terkkuja!
Tämä on lankanekromantiaa pahimmasta päästä, mutta tuli vastaan mongoliankielen sana "irves", joka tarkoittaa lumileopardia. "Ilbris" on kirgiisinkielinen termi em. kissaeläimelle. Eli ehkä jotain kielivaihtoa tapahtunut siperialaisten esi-emojemme ja keski-aasialaisten paimentolaiskansojen kesken.
Lähetä kommentti