Vaikka ruotsalaiset nimittävät omaa maataan nimellä Sverige eli Svea rike, svealaisten valtakunta, eivät suomalaiset ole lainanneet tuota sanaa, vaan meillä on toinen sana.
Ruotsin itärannikolla Uplannin edustalla oleva saaristo ja Tukholman saariston pohjoisosa kuuluu nykyään Roslageniin. Historiallisesti nimeä on käytetty koko Itämeren rannikosta ja Mälarenin rannoista. Näillä alueilla sijaitsi rannikon ruotulaitos, Roden. Sana on samaa tarkoittava soutaa-verbin kanssa, ro. Muinaisruotsin sana roÞ(r)s lanti, soutumaa, oli Uplannin ja Itä-Götanmaan osa, jonka velvollisuutena oli varustaa merisotalaitoksen soutajat.
Kun koko itärannikko kerran oli nimeltään RooÞs, lähdettiin Suomesta Ruutsiin. Myöhemmin sana on vakiintunut koko Ruotsin valtakunnan nimeksi. Ruotsi-sana on suomen kautta lainautunut myös itämerensuomalaisiin kieliin jo viikinkiaikana, jolloin ruotsalaiset varjagit purjehtivat itään aina Novgorodiin saakka ja perustivat siirtokuntia. Mm. karjala-aunuksessa ja lyydissä merkitys onkin suomalainen tai luterilainen.
Itämerensuomesta sana on levinnyt moniin muihinkin kieliin. Kun sitten ruotsalaisten varjagien perustamat siirtokunnat venäläistyivät, myös ruotsia vastaava sana alkoi merkitä venäläistä. Näin ollen venäjän rus´ ja siitä johdettu russkij ovat peräisin itämerensuomesta. Nykyruotsin venäläistä tarkoittava sana ryss on siis alun perin heidän oma sanansa, kulkeutunut vain venäjän kautta takaisin, ja suomen ryssä on lainattu ruotsista.
(Lähteinä useat etymologiset sanakirjat).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti