Mitä suomalaiset kuukausien nimet tarkoittavat?

Suomi on harvoja kieliä, jossa on omakieliset kuukausien nimet. Muissa kielissä kautta linjan on latinan mukaiset nimet. Jopa sukulaiskielemme viro on hylännyt omat kuukausien nimet ja ottanut samat nimet kuin muissakin kielissä.

Vanhalle kansalle on ollut tärkeätä nimetä kuukaudet vuodenkierron mukaan, yleensä aina sen mukaan, millaisia töitä piti mihinkin vuodenaikaan tehdä.

Tammikuu

Tammi tarkoittaa napaa, akselia, keskipuuta. (ruots. stam) Tämä kuu jakoi vaikean talviajan kahtia ja on siten keskellä. Se on talven keskus.

Helmikuu

Suojasään jälkeen äkkipakkasella syntyy jäähelmiä. Tästä myös kuukauden nimitys.

Maaliskuu

Johdettu maa-sanasta. Maaliskuussa näkyy jo vähän maata lumen alta, mistä nimitys. Tätä tukevat ympäri Suomen tunnetut erilaiset sananparret: Maaliskuu maata näyttää.

Huhtikuu

Huhta tarkoittaa kaskea, silloin lähdettiin kaatamaan suuret havupuukasket, jotka poltettiin myöhemmin. Muoto huhti on muodostunut samalla tavalla kuin esim. silmä>silmivesi.

Toukokuu

Toukokuun merkitys on selvä nykyihmisellekin. Se on yhä edelleenkin toukotöiden kuukausi.

Kesäkuu

Ei tarkoita alun perin kesää, vaan tässä yhteydessä on kyse kesantokuukaudesta. Länsisuomalaisissa murteissa suvi on kesä ja kesä on kesanto. Vanhassa talonpojan työkalenterissa piti kesannoksi jätetty pelto kyntää tässä kuussa eli piti tehdä kesänajo.

Heinäkuu

Heinätyöt tehdään tässä kuussa.

Elokuu

Elonleikkuu alkaa elokuussa. Kuukauden nimenä on joskus ollut myös mätäkuu ja kylvökuu. Kylvökuu siksi, että silloin kylvettiin ruis, mutta vielä mm. 1600-luvullakin on kuukauden nimenä ollut myös mätäkuu.

Syyskuu

Syyskuu syksyn tuo.

Lokakuu

Kuukauden luonnetta kuvaavat vanhat nimet loka-, lika-, ja ruojakuu.

Marraskuu

Marraskuu on kuoleman kuukausi, maa on martaana. Marras kuuluu samaan sanaperheeseen kuin mm. muinaisintian marta, joka tarkoittaa kuolevaa ihmistä, latinan mors ja ranskan mort=kuolema.

Joulukuu

Vielä 1600- ja 1700-luvuillakin kuukauden nimenä oli talvikuu, jolloin talvi alkoi. Mutta sitä mukaa kuin joulun merkitys on kasvanut, on se antanut nimen koko kuukaudelle. Muinaisruotsin jól, nykyruotsin jul on nimen antajana joululle.

Lähteinä: Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto. Otava. Keuruu 1989.

Veijo Meri: Sanojen synty. Gummerus. Jyväskylä 2004.

Ikivanhat kuukaudet

Suomen vanha kansa jakoi vuoden kuun vaihteen mukaan 13 kuukauteen. Pikkujättiläisestä (vuodelta 1952) löysin kuukausien entisiä nimiä:
1. ensimmäinen sydänkuu; 2. toinen sydänkuu; 3. vaahto-, hanki- tai kolmas sydänkuu; 4. huhti-, hanki-, vaahtokuu tai veikuna; 5. touko-, sulama-, mahla-, tai kyntökuu; 6. kesäkuu; 7. heinäkuu: 8. mätäkuu; 9. elokuu; 10. syyskuu; 11. lokakuu tai likakuu; 12. routakuu; 13. joulukuu.

Mätäkuusta puhutaan vieläkin. Se alkaa 23.7 Oilin päivänä ja päättyy 24.8 Pertun päivänä. Sillä ei ole muuta merkitystä kuin että se on kesän kuuminta aikaa, jolloin oli ennen vaikea saada säilymään ruokatarvikkeita. Myös haavat alkoivat tuona aikana helposti mätiä.

Myös virolaisten entiset kuukausien nimet löysin samaisesta Pikkujättiläisestä.
Vaikka virolaisilla on nykyään muinaisten roomalaisten nimitykset kuukausille kuten melkein kaikilla muillakin lähikansoilla, eivät virolaisten muistista ole vielä hävinneet omatkaan kuukausien nimitykset. (Nykyiset: jaanuar, veebruar, märts, aprill, mai, juuni, juuli, august, september, oktoober, november, detsember).

Tammikuu, näärikuu, tarkoittaa samaa kuin uusi vuosi, vrt. ruots. nyår, "näär".
Helmikuu, küünlakuu, kynttilöiden kuukausi.
Maaliskuu, paastukuu, tarkoittaa paastokuukautta, juuri ennen pääsiäistä. Tulee siitä, että ennen laskiaisena sai viimeisen kerran syödä lihaa, minkä jälkeen paastottiin ja pääsiäinen olikin sitten ”lihanottopyhät” lihavõttepühad, kuten pääsiäistä nykyään virossa nimitetään. (Pääsiäinen on myös ülestõusmispühad, ylösnousemisenpyhät).
Huhtikuu, jürikuu, Jüripäeva 23.4.
Toukokuu, lehekuu, lehdet puissa puhkeavat ja luonto herää.
Kesäkuu, jaanikuu ,jaanipäevan eli juhannuksen vuoksi.
Heinäkuu, heinakuu.
Elokuu on lõikuskuu, silloin leikattiin viljaa viljapelloilla.
Syyskuu, mihklikuu, mihkel, virolainen pojan nimi, ja 29.09. on Mihklipäev, mikä tarkoittaa juhlimisen aloittamisen aikaa, kaikki työt tehty ja sai valmistautua syksyn tulemiseen.
Lokakuu, viinakuu.
Marraskuu, talvekuu, talvi ihan selvästi jo tulossa.
Joulukuu, jõulukuu.
Monilla kuukausilla on ollut muitakin nimiä, esimerkiksi huhtikuulla on ollut sellaisia nimiä kuin sulakuu, mahlakuu ja naljakuu. Naljakuu siksi, että silloin voi naljailla, aprillata.

Lisää virolaisten kansankulttuurista ja ajanlaskusta.

Pro Estonia -lehti

Ja koska jatkuvasti näkyy eri sivustoilla ihmeteltävän suomalaisten kuukausien nimien merkitystä, tässä vielä linkki omaan kirjoitukseeni. Linkki myös vieraskielisiin kuukausiin.

Tuhukuu ja ligakuu

Sain käsiini livvin eli aunuksenkarjalan kielisen oppikirjan, joka on tarkoitettu ala-asteen ensiluokkalaisille. Kirjasta löysin mielenkiintoiset nimet kuukausille. Internetistä löysin vastaavat vienankarjalan eli varsinaiskarjalan kuukausien nimet, jotka on vasta hiljattain jälleen otettu käyttöön. Suomessakin oli vielä 1700-luvulla joulukuun tilalla talvikuu.

vienankarjala
pakkaiskuu
tuiskukuu
kevätkuu
sulakuu
oraskuu
kesäkuu
heinäkuu
elokuu
syyskuu
sajekuu
pimiekuu
talvikuu

aunuksen karjala eli livvi
pakkaskuu
tuhukuu (tarkoittaa tuiskua)
kevätkuu
sulakuu
oraskuu
kezäkuu
heinükuu
elokuu
süvüskuu
ligakuu
külmükuu
talvikuu


Jos näitä kahta karjalankieltä vertaa toisiinsa, on vienankarjalaa paljon helpompi ymmärtää. Se on melkein kuin suomen murre. Laitan pienet tekstipätkät malliksi molemmista kielistä.

Aunuksenkarjala:
Elettih ennevahnas rinnakkai kaksi vellie: bohattu da köühü. Läheni uuzi vuozi, a köühäl vellel ei olluh ni murustu leibiä stolale panna. Lähti häi bohatan vellelüö abuu pakiččemah.
-Anna minule, velli, vähäine lihua laihinah, gu Uuzi vuozi on tulemas!
Nimidä ei vastannuh bohattu, vai huškai jalgoih köühäle lehmänsorkan.
(Kirjasta: Tatjana Boiko: Oma sana. Petroskoi Karjala. 1993).

Vienankarjala:
Pokko ta pukki lähettih meččäh lehtie syömäh ta kävelömäh. Käveltih, käveltih ta eksyttih pimieh meččäh. Hyö tultih sakieh kuusikkoh. Kačotah, hukat puun alla keitetäh illallista. Pukki sanou hil´l´akkaiseh pokolla: -Mitä rupiemma luatimah? Nyt myö häviemmä, hukat syyvväh meät. Pokko sanou: -Nouska puuhu, sieltä hukat meitä ei suaha!
(Kirjasta: Pekka Zaikov: Kaunista karjalua 2. Petroskoi Karjala. 1993).

Vieraskieliset kuukaudet

Suomenkielen kuukaudet on nimetty yleensä vuodenkierron mukaan, sen mukaan mitä töitä missäkin kuussa on tehty. Monissa muissa kielissä käytetään roomalaisia nimityksiä, jotka ensin levisivät germaaneille ja näiltä muihin kieliin. Jopa viron- ja venäjänkielissä käytetään latinalaisperäisiä nimityksiä.

Vanhassa roomalaisessa kalenterissa oli alun perin vain kymmenen kuukautta, maaliskuu alkoi vuoden. Neljä ensimmäistä kuukautta on pyhitetty jumalille, seuraavat kuusi olivat vain mitäänsanomattomasti numeroitu järjestysnumeroin. 700-luvulla e.Kr. lisättiin kalenterin loppuun kaksi kuukautta eli tammi- ja helmikuu. Vasta 100-luvulla e.Kr. ne siirrettiin vuoden alkuun.

Kun Iulius Caesar v. 46 e.Kr. uudisti kalenteria, muutettiin Quintilis eli viides kuukausi Juliukseksi ja sextilis (=kuudes) muutettiin keisari Augustuksen mukaan Augustukseksi.

Otsikkoina kuukausien englanninkieliset nimet:

January:
ruots. januari, saks. Januar, esp. enero, viro jaanuar.
latinan kielessä Ianuarius. Kuukausi on pyhitetty Janus-jumalalle, joka oli roomalaisten alun ja lopun jumala, hän hallitsi kaikkia ovia ja portteja.

February:
ruots. februari, saks. Februar, esp. febrero, viro veebruar.
lat. Februarius. Sanan alkuperä on kiistan alainen. Kuukausi on puhdistusuhrin kuukausi, latinan februare=puhdistaa.

March:
ruots. mars, saks. März, esp. marzo, viro märts.
lat. Martius. Pyhitetty muinaisessa Roomassa sodanjumalalle Marsille. Alun perin vuoden ensimmäinen kuukausi.

April:
ruots. april, saks. April, esp. abril, viro aprill.
lat. Aprilis. Nimetty mahdollisesti etruskien jumalattaren Aprun mukaan, joka vastasi roomalaisten Venusta. Vrt. kreikkalaisten Afrodite. Joidenkin selitysten mukaan latinan verbistä aprere= avata, eli tarkoittaisi kuukautta, jolloin kukkien nuput aukeavat.

May:
ruots. maj, saks. Mai, esp. mayo, viro mai.
lat. Maius. Maius-jumalan mukaan.

June:
ruots. juni, saks. Juni, esp. junio, viro juuni.
lat. Iunius. Nimetty roomalaisten jumalattaren Junon mukaan.

July:
ruots. juli, saks. Juli, esp. julio, viro juuli.
lat. Iulius. Kuukausi, jolloin Julius Caesar syntyi, nimettiin kalenteriuudistuksen yhteydessä hänen mukaansa. Alun perin Quintilis eli viides kuukausi. (lat. quinque=viisi)

August:
ruots. augusti, saks. August, esp. agosto, viro august.
lat. Augustus. Nimetty Rooman keisarin Augustuksen mukaan, koska hänen suurimmat teot sattuivat tälle kuulle. Alun perin Sextilis eli kuudes kuukausi. (lat. sex=kuusi).

September:
ruots. september, saks. September, esp. setiembre, viro september.
lat. September, seitsemäs kuukausi (lat. septem=seitsemän).

October:
ruots. oktober, saks. Oktober, esp. octubre, viro oktoober.
lat. October, kahdeksas kuukausi. (lat. octo=kahdeksan).

November:
ruots. november, saks. November, esp. noviembre, viro november.
lat. November, yhdeksäs kuukausi. (lat. novem=yhdeksän).

December:
ruots. december, saks. Dezember, esp. diciembre, viro detsember.
lat. December, kymmenes kuukausi, (lat. decem=kymmenen).

Lähteinä mm. Elias Wessén: Våra ord. Nordstedts. Norge.1997.