Haukivuorella käydessä ilmeni, että joku porukasta menikin Haukivuoreen eikä Haukivuorelle. Oikein teimme pienen kiertokyselyn paikallisten keskuudessa, kummassa he asuvat. Tuloksena oli, että puolet asui Haukivuorella, puolet Haukivuoressa.
Ikuisuuskysymys on jälleen, kumpi muoto on oikein paikannimissä.
Tavallisestihan on niin, että sanat, joilla ei ole yleisnimistä merkitystä, ovat sisäpaikallissijaisia: Helsingissä, Kuhmossa, Anttolassa. Mutta asian sotkevat toisaalta monet paikkakunnat, joissa vain yksinkertaisesti sanotaan toisin: Imatralla, Venäjällä, Juvalla, Sulkavalla, Kauhavalla. Näihin ei ole mitään ainakaan nykykielen puhujalle näkyvää syytä, on vain hyväksyttävä, että näin on. Ulkomaalainen joutuu opettelemaan jokaisen paikkakunnan taivutuksen erikseen.
Maasto- ja luonnonpaikannimen sisältävät nimet, kuten esim. vesi-, joki-, koski-, järvi-, niemi-, mäki- ja vuori-loppuiset sanat, ovat tavallisesti ulkopaikallissijaisia ihan kuten niistä muutenkin puhuttaisiin: Rovaniemellä, Heinävedellä, Riihimäellä, Seinäjoella.
Tällaisissa paikannimissä alkaa ihmisten tietoisuudesta hävitä ajatus luonnonpaikasta, joten monet käyttävät joistakin myös sisäpaikallissijaa: Mäntyharjussa/Mäntyharjulla, Mynämäessä/Mynämäellä, Haukivuoressa/Haukivuorella. Joistakin käytetään pelkästään sisäpaikallissijaa: Munkkiniemessä, Kulosaaressa. Epäselvyyttä on myös muissa: Laukaalla/Laukaassa. Näissä epävarmoissa tapauksissa on Kielitoimiston mukaan molemmat ovat käypiä, mutta suositellaan sitä, miten paikalliset sanovat. Ongelmana vain näyttää olevan, että paikallisetkin puhuvat kukin tavallaan.
11 kommenttia:
Miun lempiaihe.... Keuruu - Keuruulla, mutta Laukaa - Laukaassa. Mänttässä??? Paikalliset tosiaankin sanoo noin. Ja itte sanon lapsuuden jäänteinä Pieksämäillä.
Isokyrössä, Vöyrissä, Vähäkyrössä. Näissä paikoissa toimittajat joskus vierailevat. Kyllä hävetää toimittajakunnan puolesta. Kaikkihan tietävät, kuinka noiden kuntien nimet taipuvat?
Oletko menossa Lavialle vai Luvialle? Silloin kannattaa muistaa, että olet matkalla Laviaan tai sitten Luvialle. Tämä on erittäin tarkka kohta satakunnannan kielenkäytössä.
Oma sukuni on lähtöisin Karvia-nimiseltä paikkakunnalta. Isovanhempieni sukupolvi ja siitä vanhemmat käyttävät ulkopaikallissijaa, kun taas vanhempieni ikäiset ja siitä nuoremmat karvialaiset kuulemma käyttävät sisäpaikallissijaa.
Ruotsalainen ystäväni yrittää epätoivoisesti löytää jotain logiikkaa sille, miten ennen asuin Porissa, mutta nykyään Tampereella. :D
Villasukka: onkohan tuo monikon näköinen Pieksämäillä monikko vai vain savolainen väännös?
Onhan meillä jokin muukin paikkakunta, joka on yksiköllinen, mutta taipuu monikollisena: Kaustisilla, Kauniaisissa, Kuhmoisissa ja Huittisissa.
Äijänkäppyrä: Ymmärrän täysin paikallisia, joita kiukuttaa, kun ulkopaikkakuntalaiset sanovat "väärin", vaikka toisaalta eihän voi tietää kaikkien paikkojen taivutuksia.
Tuohonkaan että pitää sanoa Isossakyrössä ja Vähässäkyrössä, eli on taivutettava molempia osia, ei kai ole muuta järkevää selitystä kuin että aina on sanottu niin ja tullaan sanomaan!
Minua on aina ihmetyttänyt, miksi kuitenkin sitten sanotaan Isojoella eikä Isollajoella. Sanotaan myös muuten Isontalon Antti eikä Isotalon.
Tiina:
Sepä se. Kielentutkijat ovat joidenkin -lla/-llä-muotoja yrittäneet selittää sillä, että ne viittaavat alun perin veden äärellä sijaitsevaan paikkaan: Tampereella, Raumalla, Vantaalla.
Mutta miten sitten selittää mm. Hyvinkäällä tai Kiteellä?
(mm. Iso suomen kielioppi s. 1192)
Kyllä se on ihan savolainen viännös ja vieläpä luulen, että meidän suvun oma viännös.
Muistan, että lapsuudessani tuttavaperheessä vastattiin aina puhelimeen Koskelalla tai Koskelassa ja mietin aina, mikä muoto niistä on oikein.
Allu: Tuo sukunimijuttu on aika jännä, meinasin kirjoittaa siitä joskus erikseen. Siinä ei kai ole mitään väliä kummin sanoo.
Kuin tilauksesta Coloria-blogissa: Turusta Kangasniemeen...
Kuulostaa minun korvissani tosi oudolta.
http://coloria.blogspot.com/2009/05/krapista-on-moneksi-pajapaiva.html
Villasukka:
ja vielä mielenkiintoisemmaksi asian tekee se, että otsikossa on kuitenkin: Kangasniemellä. Kas kun ei ole särähtänyt kirjoittajan korvaan.
Minä luulen, että tällaisissa suurelle joukolle vieraammissa paikannimissä tulee pääte muuttumaan tulevaisuudessa -ssa/-ssä:ksi.
Usein käytetyissä nimissä kuten Tampereella -lla pakosti säilyy.
Lähetä kommentti