Nimestä Kyrö tuli puhe viime postauksen kommenteissa. Kyrö-alkuisia tai –loppuisia paikannimiä on Suomessa runsaasti, eniten Lounais-Suomessa ja Hämeessä (mm. Hämeenkyrö). Nimen merkityksestä eivät tutkijat ole päässeet oikein yhteisymmärrykseen. On mahdollista, että se eri puolilla Suomea olisi merkinnytkin eri asioita. Kyrö, Kyrölä ja Kyröläinen ovat myös melko yleisiä sukunimiä, on erikseen vielä Kytö-nimisiäkin.
Erään selityksen mukaan kyrö olisi alkuaan syntynyt Hämeessä ja Satakunnassa, joissa se merkitsee ”louhikkoinen ja kallioinen, roitkoinen, ryteikköinen maastonkohta, johon on helppo piiloutua.” Monissa paikoissa maasto onkin juuri tällaista ja selitys sopii paikkakunnan nimeen. Kyrö-nimen ovat saaneet usein kallioiset virtapaikat, jollainen on mm. Savonlinnassa Kyrönsalmi.
On selitetty myös, että kyrö tarkoittaisi ”suosta polttamalla raivattua viljelystä, kytömaata”. Tämäkin pätee joihinkin alueisiin, kuten juuri eteläpohjalaisissa Isokyrö ja Vähäkyrö. Murteessa sitä paitsi sanotaan tietysti aina r:llä: ”Kun me oltihin kyrööllä…” tai ”mennähän kyröttämähän” = olla kytöä polttamassa tai mennä sinne. Minusta tuo louhikkoinen virtapaikka sopisi hyvin selitykseksi myös näihin eteläpohjalaisiin nimiin, paikkakunnat sijaitsevat Kyrönjoen varrella ja keskusta sijaitsee juuri voimakkaasti virtaavan kosken kohdalla.
Kytö-selityksessä on sekin ongelma, että eihän koskaan r-äänne esiinny perusmuodossa niissä sanoissa, joissa se vaihtelee t:n kanssa (vrt. mato-maron, kota-koran). Täytyisi siis olla kytö-kyrön. Kytö-selitys on aika huono sikälikin, että r-äänne on kehittynyt alkuperäisen ð-äänteen tilalle paikoin vasta 1600-luvulla. Vanhimmissa nimissä ei voi olla kyse kytö-merkityksestä. Sitä paitsi ei Pohjanmaallakaan kukaan puhu kyrösavuista, aina sanotaan kytösavut. Myös maakunnan historiasta kertova kirja on Kytösavut eikä Kyrösavut. Miksi siis paikkakuntien nimiinkään olisi tullut jokin taivutusmuoto.
Kytö muuten sinänsä on jo ihan vieras asia nuorelle sukupolvelle. Sillä tarkoitetaan vähän samaa kuin itäisessä Suomessa kaskenpoltolla. Kydöttäminen on suoalueiden raivaamista pelloksi polttamalla. Kaskenpoltto taas oli puiden kaatamista, minkä jälkeen puut poltettiin ja paikalle kylvettiin siemenet.
Venäjän-matkalla pari viikkoa sitten näimme kulottamista. Se on tavallisesti hakkuujätteiden polttamista kasvavien puiden tieltä tai ruohon polttamista. Nuoriso ei enää tuntenut kulottaa-sanaa.
Lähde mm. Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä 2007.
7 kommenttia:
Nuorena lukiolaisena olin monena alkukesänä kulottamassa. Siinä tienasi hyvät rahat, kun oli hommissa parikin vuorokautta yhteen menoon.
Ja sitten nukuttiin nokisina kaksitoista tuntia.
Iisi
anonyymi Iisi: ihanhan tulee mieleen, että voi miten romanttista! Vaikka siitä todellisuudessa varmaan on romantiikka kaukana.
Pitkin hampain hyväksyn sinun Kyrö -määritelmäsi. Honkajoella näkemäni Isokyrö tienviitta osoitti koskea vastaiseen suuntaan. Mutta sen tien nimi tosiaan saattoi johtua siitä, että tien alkupää oli tosiaan kosken reunalla. Onko nyt oma kaalikin käännettävä sinun tietosi suuntaan?
Äijänkäppyrä: Ei tarvitse kääntää kaalia mihinkään suuntaan. Yritinhän ilmaista (vaikka siis huonolla menestyksellä), että sanan alkuperä on vähän epäselvä.
Tutkijat eivät ole päässeet siitä oikein selvyyteen.
Mutta ajattelepa vaikka mitä sanaa, siitä ei perusmuodossa koskaan käytetä ärrällistä muotoa, ja sitä paitsi kyröjä on ympäri Suomea sielläkin, missä d:n tilalla ei koskaan ole r.
Joten tutkijat ovatkin vähän sitä mieltä, että eri puolilla suomea kyrö olisi alun perinkin tarkoittanut ihan eri asioita.
Sitä paitsi minulta jäi mainitsematta vielä yksi mahdollinen alkuperä: ainakin sukunimissä ja etunimissä Kyrö on selitetty sellaisista nimistä lähtöisin kuin Kyyros, Kyriakus, Kyrillos. Kyrö on ollut Suomessa etunimenäkin, on vielä nykyäänkin (katsoin juuri Väestörekisterin nimipalvelusta).
Kas kummaa, kuvittelin kyrön viittavan jotenkin virtaan: Kyröjoki, Kyröskoski, pitkulainen Kyrösjärvi... Ilmeisesti olenkin väärässä.
http://naurunappula.com/685251/vittu-mita-paskaa.gif
Kattoin Kurikan karttaa vuodelta 1762 ja sielä on monta: Kytöneva Kytösuo Kytömaa. Kyrö on mielestäni eri mutta dialektisessa ääntämisessä siitä joskus on muotoutunu kyrö
Lähetä kommentti