torstai 21. toukokuuta 2009

Helatorstai ja helahoito


Tänään on helatorstai, mutta epäilenpä, että moni nykyihminen ei tietäisi sitä olevaksikaan, ellei sen ansiosta saisi ylimääräistä vapaapäivää. Tiedän ihmisiä, jotka vuodesta toiseen sotkevat kiirastorstain ja helatorstain ja vieläpä kehuskelevat sillä, että eivät haluakaan tietää, mitä ne tarkoittavat. No, eräänlaista asennetta sekin.

Helatorstaita vietetään 40 päivää pääsiäisestä Kristuksen taivaaseenastumisen muistoksi. (Ruotsiksi Kristi himmelsfärdsdag, saks. Kristi Himmelfahrt, engl. Ascension Day). Meille helatorstai-nimitys tulee ruotsin kielen kautta helig-sanasta, pyhä torstai, itse asiassa pyhän ylijumalan Thorin päivä. Muinaisnorjan verbi helga tarkoitti omistaa jollekin, siitä muotoutunut vähitellen merkitys pyhitetty jollekin.

Helluntaita vietetään kymmenen päivää helatorstaista sen kunniaksi, että opetuslapset saivat silloin Pyhän Hengen. Helluntai on joulun ja pääsiäisen jälkeen kolmanneksi suurin kirkollinen juhla. Sana on samaa helig-kantaa kun helka ja hela, muinaisruotsin haelgho dagher, pyhä päivä.
Helluntai on nykyruotsissa pingst ja saksassa Pfingsten, englanniksi Pentecost, tulevat kreikan pentekoste-sanasta, joka puolestaan tarkoittaa viideskymmenes. Siis viideskymmenes päivä pääsiäisen jälkeen.

Suomessa on aiemmin poltettu helatorstaina ja helluntaina helka/helavalkeita, -tulia ja laulettu helkavirsiä ja –lauluja. Kansanperinteitä ylläpitävä nuorisoryhmä on nimeltään Helkanuoret.

Mutta hela on jotain muutakin.
Helapuukko tarkoittaa puukkoa, jossa teräksisen terän ja puisen kahvan välissä on metallinen kirkas koristerengas. Pohjalaisilla oli ennen heloilla koristetut helavyöt. Helahoito kansankielessä tarkoittaa vyöllä roikkuvaa heloitettua puukkoa tuppeineen.

Tutumpi kuin heloitettu puukko on varmaan monelle sanonta koko hela hoito, millä tarkoitetaan mitä tahansa kokonaisuutta, kaikkea siihen kuuluvaa.

14 kommenttia:

Hannelen paratiisi kirjoitti...

Kiitos tuosta tiedosta.
Ruattis monet viettävät gökotta; mennään ulos aikaisin aamulla käkeä kuuntelemaan, ja piknikki.

Allu kirjoitti...

Tuli itsellekin heti hela hoito mieleen. Tunnen Ritvalan Helkajuhlat Sääksmäellä, mutta ne ovat muistaakseni aina helluntaina eikä helatorstaina.

Kirlah kirjoitti...

Hannele: en ole ennen kuullutkaan tuota gökottania. Kiva tieto.

Allu: meidän pitäjässä on ollut monta vuotta perinteenä helasoutu. Kirkkoveneellä ovat eri ammattiryhmät soutaneet kilpaa. Tänä vuonna loppui sekin perinne osanottajien puutteeseen.

Tuula kirjoitti...

Niin taallahan tama paiva on Kristi himmelfartsdag. En ole tullut tutuksi takalaisten helatorstaitapojen kanssa, jos niita sitten onkaan.

isopeikko kirjoitti...

Koko hela hoito assosioituu myös ruotsin hel-sanaan.

Elina Koivisto kirjoitti...

Mekin osallistuttiin Ruotsin vuosinamme noihin Gökotta-tapahtumiin, jota seurakunnat järjestivät. Pidettiin ulkona kukkulalla jumalanpalvelus ja sitten piknikki. Tulisikohan perinne siitä, että näin muistellaan Jeesuksen taivaaseenastumista. Silloinhan opetuslapset kokoontuivat korkealle vuorelle.

Yhtenä helatorstaina en päässyt mukaan, koska synnytys käynnistyi ennen kuin ehdimme lähteä kiipeämään. Helatorstai oli kyllä mukavan rauhallinen päivä kyseiselle tapahtumalle :). Ja lunta satoi, vaikka oli 24.5.

Äijänkäppyrä kirjoitti...

Helahoito tarkoitta minun mielestäni sitä, että vyöllä on se iso härmäläinen puukko veriviiruineen ja sen vieressä junki, pikkupuukko. Voin olla väärässäkin.

Kirlah kirjoitti...

Tuula: minusta tuntuu, että helatorstain merkitys ihmisten tietoisuudesta väheni silloin, kun presidentti Kiviston kaudella sen vietto siirrettiin lauantaille.

Nyt kun se on jälleen torstaina, ihmiset väkisinkin huomaavat, kun ei pidäkään mennä töihin.

Isopeikko: itsellenikin assosioituu aina hela hoito ruotsin sanaan ja kai se sen kautta nykyään käsitetäänkin. Arvelen ja luulen, että sanojen yhtäläisyys on nimenomaan auttanutkin sanonnan säilymisessä.

Kirlah kirjoitti...

Äijänkäppyrä: sitä nimenomaan, yritin ilmaistakin asiaa, mutta vajavaisesti. En muistanut tuon pikkupuukon nimitystäkään, olenko koskaan tiennytkään.

Elina: lumentulo ei mikään ihme olekaan. Minulla on muistikuva, että joka vuosi näissä meidänkin souduissa on pitänyt olla kaikenlaista karvavaatetta, niin kylmä on ollut. Ehkä kylmyyden takia ihmiset eivät ole enää kiinnostuneitakaan.

paula kirjoitti...

Kiitos taas suomennoksesta ja muidenkin kommenteista! En ole aiemmin käsittänyt sitä perinnettä, mutta tietysti sen täytyy olla jotain tosi suurta, kun siitä haittatyökorvauksiakin maksetaan!

No, korkea aika oli munkin tajuta se, mutta sitä, että jonnekinkorkealle vuorelle pitäisi mennä ihmettelemään, kun muutenkin voi asioita nykyään ymmärtää... No, itse ihmettelin sitä valtavaa linnunlaulua, tuntemattomia pikkulintuja ja oltiin hiljaa koko päivä niitä kuunnellen. Kyllä se jos mikä tuntui tosi pyhältä, täydelliseltäkin!

Oliko se Thor ukkosenjumala? Liittyykö se helatorstaihin mitenkään? Täytyy katsoa se Saksan puuvanhukset- ohjelma uudelleen...jotain sellaista muistan siinä olleen, mut miten... Kertokaa muut;-)

Kirlah kirjoitti...

Paula: Thor oli ukkosenjumala, siitähän ruotsiin tulee mm. rutosin torsdag, onhan se saksassakin Donenrstag eli ukkosen oöivä.

paula kirjoitti...

Niinhän se olikin - katsoin tallennetta uudelleen ja siinä oli kyseessä juuri tammi, johon ukkonen oli iskenyt. Tammesta tehtiin kai muinoin kaikki laivat, mutta meillä kun ei tammikasva, männystä.

Asiasta toiseen, olisiko Sinulla tietoa madoista? Kastemadoista on tooosi vanha tutkimus, mut englannin kielellä:
http://www.infidels.org/library/historical/charles_darwin/descent_of_man/

Onnistuin eilen löytämään kukkapurkista pikkuisia kastematojen poikasia:-)

Niin, tuota linkin takana olevaa kirjaa ei ole kai ikinä suomennettu? Ihan hirvittää, kuinka paljon ölyttömyyksiä ihminen on tehnyt luonnolle: siis kanakin tahtois syödä sen madon tai toukan! Mut nyt luomukanaakaan ei ole myytävänä ollenkaan, kun samasta kanasta, mikä munii luomumunia, ei ole ihmisen ruoaksi:-(

Mun setä keräsi kastematoja taskulampun avulla aina sateen jälkeen. Hän kasvatti niitä kellarissa ja meitä joskus nauratti moinen tiirailu ruohikkoon... Mut kun katsoo matopurkin hintaa urheilukalastusliikkeessä, eihän tuo ainakaan tyhmää ollut:-)

Laitan linkkiin sen matoeepoksen, niin ei tarvi kopioida eikä liittää mitään...

Niin, liittyykö torstaihin muutakin - sen hernekeittojutun tiedänkin, mut muuta? Ai, olikohan se siinä ohjelmassakin... En katsonut loppuun vieläkään;-)

Kirlah kirjoitti...

Kauhistus, miten paljon olen kirjoittanut kielivirheitä viime kommentissa.

En tiedä madoista mitään.

Anonyymi kirjoitti...

Helahoito taitaa liittyä hammaslääkärien valikoimaan. 40-luvulla jos hampaat olivat yleisesti ottaen huonossa kunnossa, niin (kalliina) ratkaisuna oli ottaa koko helahoito, missä hampaiden näkyvät pinnat pinnoitettiin jollakin posliinin(?) tapaisella aineella.